Uudet julkaisut suomalais-ugrilaisilla kielillä

28. huuhtikuuta 2011 Venäjän Federaation Suomalais-ugrilaisessa kulttuurikeskuksessa esiteltiin Belye notši (Yöttömät yöt) -suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden käännettyjen teosten kirja. Onnitellakseen kirjan laatijoita ja kustantajia kokoontuivat runoilijat ja kirjailijat, kriitikot ja taiteilijat, ministeriöiden edustajat ja kirjastojen työntekijät, korkeakoulujen opiskelijat ja opettajat.

 

Tilaisuuden juontaja oli komilainen runoilija, kääntäjä, sivustomme LOGOS- jakson moderaattori ja tämän kokoelman laatija Nina Obrezkova. Vieraiden edessä esiintyi vuonna 2009 A.E. Vaneevin muistoksi pidetyn II Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten kääntäjien Kirjallisuusyliopiston osanottajia. Sen yliopiston tulokseksi julkasitiin kokoelma. Osanottajat suomalais- ugrilaisilta alueilta Aleksandr Egorov, Tatjana Solovjova, Nikolai Abramov ja muut lausuivat virtuaalisesti omia runojaan äidinkielillään. Tämä oli mahdollista Valtiollisen Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen FINNOUGROvidenie –videosivuston ansiosta.

Yleisön suureksi iloksi nuoret komilaiset runoilijattaret lukivat runojaan. Hankkeen nuorin osanottaja sanoi, että hän ei vielä aio kääntäjäksi, mutta ” jos ilmestyisi runo, joka koskettaisi sieluani, minä käännän sen”. Alena Shomysovalla menestyy kääntämässä sekä runoja että proosaa. Nuoren kirjailijan mukaan, on suhteellisen vaikea kääntää runoja: ”Kääntääkseni tarvitsen inspiraatiota. On kuitenkin helpompaa kääntää proosaa”. Nadezhda Pavlova tunnusti, että hän kääntää vielä virkatoveriensa Kirjallisuusyliopistosta teoksia.

 

Vaikeuksista, joita kääntäjä kohtaa, kertoi myös vieras, komilainen kirjailija ja tiedemies Oleg Uljashev: ”Olen itse kääntäjä, siksi tiedän sen ammatin läpikotaisiin. Kirjailija katselee maailmaa oman kansansa silmin. Kun kääntää, omaksuu vieraita ajatuksia, tunteita ja tuo omaan kulttuuriin sen kansan ajatuksia ja tunteita, jonka kielestä kääntää”.

 

Komilaisen kriitikon ja professorin Vera Latyshevan lausuma Vasilij Zhukovskin näkemys ”Proosan kääntäjä on alkuperäisen kirjailijan orja mutta lyriikan kääntäjä hänen kilpailijansa” oli kaiken kokouksessa sanotun johtopäätös.

 

Kirjallisuusyliopiston valokuva-ja videoesittely upottivat katsojat tunnelmaan, jossa kääntäjät tekivät työtään. Hankkeen osanottajat asuivat ja tekivät työtä Komin Kirjailijaliiton mökillä, joka sijaitsee mäntymetsässä joki Lem-ju korkealla rannalla. Lukijat ymmärsivät ilman selityksiä, miksi kirjalla on nimenomaan tälläinen kansi. Sillä on kuvattu hyttynen, joka esti tekijää kirjoittamasta ja häiritsi luovaa toimintaa, yritti pelottaa Muusaa. Onneksi hyttysen se ei onnistunut. Kannen kuvituksen tekijä, taiteilija ja etnofuturisti Juri Lisovskij vitsaili, että hyttynen halusi vain selittää: ”Me olemme samaa vertä, sinä ja minä”.

 

Keskusteltiin paljon A.E. Vaneevin muistoksi pidettävä Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten kääntäjien Kirjallisuusyliopisto –hankkeen jatkamisesta. Sen yliopiston tärkein piirte on luova ja ystävällinen yhteys, pyrkimys tutustumaan sukukansojen kirjallisuuksiin ja kääntää toistensa teoksia.

 

Kohta suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden käännettyjen teosten kirja Belye notši (Yöttömät yöt) lisätään Venäjän suomalais-ugrilaisten alueiden suurimpien kirjastojen ja korkeakoulujen arkistoihin.

 

Muistutamme teitä, että kokoelma sisältää 12 runoilijan ja kirjailijan teoksia alkuperäsinä ja käännettyinä vepsäksi, komiksi, mariksi, mordvaksi (mokshaksi ja ersäksi), nenetsiksi, udmurtiksi, hantiksi. Kirjassa on tietoja kirjoittajista ja kääntäjistä. Teokset kansalliskielillä julkaistiin tekijöiden antamien aineistojen mukaisesti.

 

Belye notši (Yöttömät yöt) –kokoelma on tarkoitettu opiskelijoille, opettajille, luovalle älymystölle ja kaikille, jotka kiinnostuvat kansallisen kirjallisuuden uutuksista.

 

Kirja Belye notši (Yöttömät yöt) on jo toinen julkaisu, joka ilmestyi A.E. Vaneevin muistoksi pidettävän Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten kääntäjien Kirjallisuusyliopiston tulokseksi. Ensimmäisen yliopiston tulos on käännöksistä suomalais-ugrilaisille kielille koostuva almanakka Tuomijoki ("ЛьöРј СЋ: кывбуръяс, РІСѓРґР¶öРґöРјСЉСЏСЃ"). Venäjän Federaation Suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus julkaisi sen vuonna 2008.

 

II A. E. Vaneevin muistoksi pidettävään Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten kääntäjien Kirjallisuusyliopistoon osallistui kirjoittajia Venäjän kahdelta alueelta: Marista, Udmurtiasta, Karjalasta, Mordvasta, Komista, Komin Permin piirikunnasta, Jamalin Nenetsiasta ja Nenetsian autonomisesta piirikunnasta. Osanottajien joukossa oli sekä nuoria kirjoittajia (Olga Bazhenova, Aleksandr Egorov, Vera Gordeeva ja muut) sekä omilla alueillaan tunnettuja kirjailijoita (Nikolai Abramov, Nina Obrezkova, Vladimir Enov ja muut).