40 / 98
39
— Mie! Vaštasi repo.
— Mitä šie tahot?
— Mie tahon šyyvvä! vaštasi Aleksa.
— Kuulehan, Aleksa, šano Polli. — Myö kaikin olemma topašša, kun
eklein oli niin vilu, a myö koko päivän olima pihalla. Još šie meijät šyöt, niin
niise kipeyvyt.
— Aleksa, huomena meilä tulou hyvin äijän jiäliččyä. Tule, myö šilma
kostitamma, lisäsi Polli-kana.
— No, hyvä, šuoštu repo.
— Tule, tule! šano viisaš kana. — Illalla myö vuotamma šilma!
Repo läksi pois. A kanat ruvettih kotkottamah. Niijen ei himottan antua
Aleksalla omie jiäliččöjä.
— Olkua rauhašša! Huomena myö löyvämmä valkeita kivijä ta niillä
kostitammaki Aleksua.
Toisena iltana kanat vuotettih Aleksua pihalla.
— Kačo, šielä vakašša on jiäliččyä, šano Polli-kana.
Repo otti yhen jiäličän, puri šen ta... — a-voi-voi — rikko hampahan!
Nyt Aleksa-repo konšana ei käy viisahien kanojen luo.
Kiänti:
Maikki Spicina
1. Mintäh repo tahto piäššä kanalah?
2. Mitä kanat luvattih antua revolla?
3. Mitä kanat pantih vakkah?