22 / 98
21
5.
Pane šulkuloissa olijat verbit imperfektih.
Käyvä —
kävin, kävi, käytih
.
Nähä —
nävin, näki, nähtih
.
Eklein myö (käyvä) ämmön luo. Miun ukko (nähä) mečäššä kontien.
Kešällä myö ušeičči (käyvä) marjašša ta šienešša. Mie (nähä) kirahvin.
Tänäpiänä hiän (käyvä) kalalla. Joka päivä muamo (käyvä) kaupašša. Eklein
mie (nähä) tuttavan. Tänä kešänä myö (nähä) haikalan. Kešällä lapšet (olla)
dačalla. Šielä hyö (käyvä) joven rannalla ta (ottua) päivänpaistuo. Päivällä
hyö (käyvä) mečäššä. Kyläššä (olla) vesselä.
6.
Kačo taulukko
№ 5
. Piirušša vihkoh, käyttäen omat esimerkit.
4. tunti
1.
Pane šulkuloissa olijat šanat oikieh muotoh.
Monet (ihmini) tykätäh (matkuššella). Konša (hyö) on loma, hyö
(matkuššella) ulkomailla tai omašša (kotimua). Joka kešä mie (olla) kyläššä.
Šielä (elyä) ämmöni. Kylä on (kaunis paikka) järven (ranta). Šielä on hyvä
(ottua) päivänpaistuo. (Järvi) takuana on meččä. (Huomeneš) (ämmö) kera
myö (ottua) vakat ta (käyvä) marjašša. Ämmöni mečäššä on kuin (koti).
Hiän (tietyä), missä mimmoni lintu (elyä) ta missä šienet (kašvua). Ušeičči
myö (noušša) makuamašta aivoin, (ottua) airot ta (männä) joven rannalla.
Myö (istuutuo) veneheh ta (šoutua) šuarella. Šielä hyvin (puuttuo) kala.
(Pyytyä) ahventa ta šärkie. Kun myö (šoutua) venehellä, ukkoni (kertuo)
(mie) starinoja.
2.
Kiännä.
Люди любят путешествовать. Летом у детей каникулы. Многие люди
ездят за границу. Этим летом я был у бабушки. Дедушка живёт в де-
ревне. Деревня на красивом берегу озера. Мы гребём на лодке на берег.
Он хороший рыбак. В озере есть щука, окунь, плотва.
Vieraš mua mussikka,
oma mua manšikka.