13
7.
Kekši oma dialogi.
Huoti:
Eklein mie olin mečäššä.
Pekka:
Mieki olin muamon kera. Šyyšmeččä on niin kaunista!
Huoti:
Niin. Kešällä puut oltih vihriet, a nyt lehet ollah keltaset ta
ruškiet. Olijako työ lammen rannalla?
Pekka:
Olima. Šielä kašvau šuuri mänty. Männyn alla myö näkimä
šuuren valkielakin.
Huoti:
Vain yhen! Läkkä huomena meččäh šieneh!
Pekka:
Läkkä, ta otamma šuuren vakan!
3. tunti
1.
Šano, minväriset vihannekšet ollah?
Kuali
Porkkana Potakka Luukko
Česnokka Kurkku Tomatti
Valkie
,
ruškie
,
vihrie
,
oranšši
.
2.
Kirjuta uuvvet šanat šanavihkoh.
Šuvi, Muštameri, kašvitarha, kašvua, vihanneš, viinimarja, vuottua,
viijä, näyttyä.
3.
Kuuntele teksti.
Timo kertou lomašta
Kešällä koko perehen kera myö olima šuvešša Jevpatorijašša. Še on
šuuri kaupunki Muššanmeren rannalla. Šielä eläy miun yštävä. Sašalla on
šuuri ta yštävallini pereh. Heijän dača on ihan meren rannalla. Dačalla on
pieni kašvitarha. Šielä kašvau äijän vihannekšie, omena- ta persikkapuita,
viinimarjua. Joka päivä myö šöimä persikkoja ta viinimarjua.
Päivällä myö äijän uima, ottima päivänpaistuo meren rannalla. Nyt mie
uin hyvin!
Tänä vuotena myö vuotamma Sašan perehtä Karjalah. Tuattoni viey
meijät kalalla, a muamoni näyttäy kaupunkie.
Hyväštä työštä – hyvä i palkinto!