75 / 106
74
Vepsläine rahvaz om heimos karjalan, suomen, estin, livin,
ižoran, vodin, saamen rahvahidenke. Kaik neniden rahvahiden
keled oma ühten kanzan keled. Neche openduzkirjaha mö otim
sanutesid vepsän, karjalan da suomen tetabiden mehiden polhe.
3.
Luge da kända tekst.
Vepsläine tetab mez’ —
Alevtina Ivanovna Andrejeva (1938—2001)
27. päiväl tal’vkud vodel 1938 Šoutjärv-külähä
Logačevan kanzaha sündui Alevtina-neičukaine.
Hänen kanz oli lujas sur’. Kanzas oli kümne
last. Alevtina oli jäl’gmäine kanzas. Voinan
aigan äjäd lapsed koliba. Laps’aig oli jüged
da näl’ghine. Alevtinan kanzas kaiken pagižiba
vepsän kelel. Kanzas eliba vepsläižed verod da
tradicijad. Armastust kodimaha da kel’he kanzas
lujas kaitihe i anttihe pol’vespäi pol’vehe.
Openzihe Alevtina Ivanovna Šoutjärven školas. Hän openzihe
lujas hüvin. Jäl’ges školad hän lopi möndradtehnikuman da
valdkundaližen üläopišton.
Alevtina Ivanovna läz kümned vot radoi radiol toimitajan.
Hän starinoiči vepsän kelel vepsläižiden polhe da heiden elos.
Hän lujas hüvin tezi, kut eläba vepsläižed.
Alevtina Ivanovna oli lujas hüvä lehtezmez’ da runoilii. Hän
kirjuti sanutesid da runoid Kodima-lehtesehe, Kipinä-kulehtesehe.
Hän kirjuti Anižen polhe, londuses da kodirandas.
Kaik hänen elo i rad ozutab, miše Alevtina Andrejeva navedi
ičeze kodiröunad. Armastuz kodimaha om kaikiš hänen runoiš.
Hän äjan tegi, miše vepsän kel’ da kul’tur eläižiba edemba.
Alevtina Ivanovna Andrejeva jäti hüvän mušton rahvahan mel’he.
Hänen runod oma sel’ktad, melodižed, südäimeližed. Voib kovašti
sanuda, miše Alevtina Andrejeva om vepsläine tetab mez’.
1) Mitte oli Alevtinan Ivanovnan laps’aig?
2) Kut hän openzihe školas?
3) Min polhe Alevtina Ivanovna Andrejeva kirjuti?
4) Miččed hänen runod oma?