6 / 94
5
2. urok
Om jüged kanzata (pereheta)
1.
Luge dialog.
— Timoi, ken necil fotol om?
— Nece om minun Natoi-tädi,
hän eläb Moskvas.
— Foto om must-vauged.
Miččed sil
ʼ
mäd sizarel oma?
— Ned oma muzavered.
— A miččed tukad hänel oma?
— Tukad oma muzavad.
— Mitte hänel taba om?
— Natoi om hil
ʼ
l
ʼ
tabal da nepr.
— Hän koskub sinuhu.
— Oikti, hän om minun heimospäi.
2.
Tege sanoišpäi sanundad. Kända ned.
Ondrei, vihandsil
ʼ
mäine, om. Čoma, hänen, irdnägo, om. Teiden, om,
mamoi, melekaz. Taba, om, sizaren, hüvä. Necil, kidžerad, oma, prihaižel,
hibused, tukad. Čomad, sured, da, sinižed, sil
ʼ
mäd, neičukaižen, oma.
3.
Kända, luge ozutesen mödhe. Kacu tablic
№ 5
.
Vel
ʼ
l
ʼ
otab jablokoid (Kuspäi? Mišpäi?) laukaspäi, puzuspäi (sel
ʼ
šaug, stol,
škap).
Ol
ʼ
ona pani kirjutimen (Kuna? Mille?) paličale, partale (stol, ištim,
ikunpöluz).
Änik om (Kus? Mil?) ikunpölusel, partal (palič, škap, stol).
4.
Kacu tablic
№ 6.
Sanu oikti.
Äi (kondi, reboi, jäniš, orav, pedr, hirb
ʼ
, händikaz, hir
ʼ
, il
ʼ
bez).
Koume (kaži, koir, koza, lehm, vaza, hebo, härg, lambaz).
5.
Avaida saupked. Pane verbad prezensaha. Kacu tablic
№ 7
.
Pešoi (navedida) lugeda kirjoid. Mö (antta) sinei kirjan homen. Hö (ei,
abutada) toine toižele. Hän (ajada) mašinal jo koume časud. Hö (eläda) Piterin
agjas. Minä (toda) sinei vilud vet.