15 / 82
14
22. Kända sanad venäks.
Opendai, keitai, möi, lapsiden kazvatai, biznesmez’, keričii,
sauvoi, lämoinsambutai, kirjištonholitai, varjoičii, policiimez’,
omblii, pirdai, kirjutai.
23. Ližada tarbhaine kändlop.
Minun sizar da vel’l’ eläba Piteri... . Anna radab škola...
opendajan. Anna om sündunu Petroskoi... . Nikolai radab zavoda...
inženeran. Nikolai edel eli külä... . Pästuse... Anna i Nikolai
ajeleba külä... vanhembidennoks. Nikolajan vanhembad pagižeba
vepsän kele... .
24. Luge da kända sarn.
Kurg i reboi
Kurg jäi tal’veks, ei voind leta lämihe maihe. Hänennoks tuli
reboi i küzui:
— Kut sinei, kurg, eläda nügüd’?
Kurg sanui:
— Mi minun elos nügüd’ pagišta, ku minai ei ole nimidä
sömišt.
— Openda sä mindai, kurgudem, lendmaha, ka minä sindai
sötan tal’ven. Reboi söti-ki tal’ven kurgen. Tuli keza.
— No, openda-ške nügüd’ mindai lendmaha! Kurg sanui:
— Ištte sel’gha, minä sindai opendan.
Reboi ištuihe kurgen sel’gha, i nece kurg lendaškanzi. Lendi,
lendi ülähäks i sigä jäti reboin, kudamb lanksi maha i katkaiži
jaugan. A kurg laskihe maha i küzub:
— Kut sinei, reboihudem, leta oli?
— Ka muite-se hüvä oli, da jaugan en teda mikš katkaižin.
Ved’ sinai-se kaik luhuded oma koskmatomad.
— Nu katkaižid, ka olgha sinei openduseks. Pidab jogahižele
ičeze sija man päl teta!
(Vepsänman sarnad-kirjaspäi)