13 / 82
12
16. Luge da kända dialog.
— Tervhen, Tan’a! Kut azjad oma?
— Tervhen, Nastoi. Hüvin.
— Kus kezal olid?
— Minä olin küläs babanno da dedanno. Kus sinä lebaižitoi?
— Minä olin merirandal vanhembidenke. Mö kül’bimoiš, päivitimoiš
da ajelim tundištoituzmatkoihe. Midä sinä tegid küläs?
— Päiväl minä kül’bimoi Änižes, abutin babale sadus, kävelin
dedanke mecha. Ehtal mö sebranikoidenke vändim mäčhu.
Hüvä oli kezal!
— Ka, hüvä oli kezal!
17. Pagiže sebranikanke kezalebaitusen polhe.
18. Pane muštho sanad.
petroskolaine — петрозаводчанин, петрозаводчанка
külälaine — деревенский житель
möi — продавец
pämez’ — директор, начальник
mecanvarjoičii — лесник
soitta — звонить, позвонить
19. Luge da kända tekst.
Lenan kanz
Lena eläb Petroskoiš. Hänele om ühesa vot. Hän opendase
suomalaiž-ugrilaižes školas. Lena opendab vepsän da suomen
kel’t. Nügüd’ hän om koumanden klassan openik. Lena om
petroskoilaine, hän eläb ühtes vanhembidenke Kalininan irdal.
Mamaze Maria Nikolajevna radab laukas, hän om möi. Tataze
Ivan Petrovič radab zavodal pämehen. Noremb sizar Veroi
käveleb päivkodihe.