Joka vuosi lokakuun kolmantena dekadina suomalais-ugrilainen maailma viettää sukukansojen päivää. Sen juhlapäivän kunniaksi Jugran valtionkirjastossa kotiseutukirjallisuuden ja bibliografian osastossa avattiin näyttely Suomalais-ugrilaisten kansojen keittiö.
Kansalliskeittiö on jokaisen kansan historiallisen ja kulttuuriperinnön erottamaton osa. On selvää, että perinteinen ruoka on tärkeää ihmisen elämässä. Tunnettu alan tutkija V. V. Pohljobkin on kiinnittänyt siihen paljon huomiota: ”Se on monina vuosisatoina hankittua kulinaarista kokemusta, ja se kokemus ottaa huomioon maantieteellistä ympäristöä sekä jokaisen kansan elintarvikkeisiin kuuluvia raaka-aineita. Sellainen kokemus on mitä parasta ja tarkinta. Oikean ravinnon ensimmäinen edellytys on olla unohtamatta omaa kansalliskeittiötä”.
Näyttelyissä esitetyt lähteet kertovat historiallisesti kehittyneiden ruoanlaiton menetelmistä ja säännöistä, ja siitä, että ne johtuvat suomalais-ugrilaisten kansojen luonnollisista ja taloudellisista elinoloista.
Aineisto on jaettu kolmeen osaan. Säilytetään kansa säilyttämällä perinteitä – näyttelyn osiossa on esillä kirjallisuutta suomalais-ugrilaisten kansojen historiasta, kulttuurista ja elämäntavasta. Näyttelyn osio Suomalais-ugrilaisen pöydän ääressä antaa tietoa suomalais-ugrilaisten kansojen perinteisestä ruoasta, ruokalajien ominaisuuksista ja juhlapöydän resepteistä. Tšupanista pasaniin –osioon sisältyy kirjallisuutta Jugran alkuperäiskansojen perinteisestä ruoasta, elintarvikkeiden raaka-aineiden käsittelystä ja käytöstä, ruoanlaiton menetelmistä, säilönnästä, metsästyksestä ja kalastuksesta, ruokavaliosta ja ruokaan liittyvästä perinteisestä maailmankatsomuksesta, mm. etiketistä, tabuista ja kielloista, jotka juontavat juurensa muinaisuudesta.
