Karjalan tasavalta

Karjalan tasavallan kansalliskirjasto

Karjalan tasavallan kansalliskirjaston historia alkaa vuodesta 1883, jolloin Aunuksen läänin kuvernöörin A. I. Jakovlevin aloitteesta Petroskoissa avattiin yleinen kaupunginkirjasto. Kirjaston historia on sidoksissa mm. sellaisiin merkittäviin nimiin kuin tunnettu tutkija, kansantieteilijä ja venäläisen kansanrunouden kerääjä Pavel Rybnikov ja Suuri ruhtinas Aleksei Aleksandrovitsh. Kirjastolla on ollut useita nimiä. Ensin se oli yleinen kaupunginkirjasto, sitten Aleksejevskin kirjasto, läänin kirjasto-lukusali ja Karjalan aluekirjasto. Kirjasto on muuttanut rakennuksesta toiseen ja ajoittain jopa lopettanut toimintansa.
Vuonna 1991 kirjasto sai kansalliskirjaston aseman. Vuodesta 1997 se on kuulunut Karjalan tasavallan päämiehen hallintaan ja hänen toimeksiannostaan kirjasto on välittömästi Karjalan tasavallan kulttuuri- ja viestintäministeriön alaisuudessa.
Nykyään kirjasto on tasavallan suurin tiedotus- ja kulttuurilaitos, joka hankkii asiakirjoja ja informaatiota käyttäjien monipuolisiin tarpeisiin. Kansalliskirjasto suorittaa Karjalan tasavallan yleisen kirjaston tehtäviä. Se on kaikkien käytettävissä ja samalla toimii myös tieteellisenä kirjastona. Sillä on Karjalan tasavallan pääkirjaston status.
Kirjasto toimii Karjalan tasavallan kirjastojen metodisena keskuksena. Se on kirjasto- ja kirjatieteen, bibliografioinnin ja kotiseuduntutkimuksen tutkimuslaitos. Se on myös Luoteis-Venäjän kirjastojen varasto keskinäisen sopimuksen perusteella. Lisäksi se on Karjalan tasavallan kirjakamari, jolla on vastuu tasavallan lääketieteellisenä kirjastona toimimisesta.
Kirjasto on Venäjän kirjastoseuran jäsen, Karjalan tasavallan kirjastojen liiton ja Foliant-Karelia - kirjastotietojärjestelmän perustaja sekä ARBIKON - Venäjän kirjastojen konsortioiden liiton jäsen.
Kansalliskirjasto on LIBNET - kirjasto- ja tiedekeskuksen päämaja, Venäjän kirjastojen yhteistietokannan ja yhteisen lehtien analyyttisen bibliografian MARS -projektin toimiva jäsen.
Kirjasto kehittää toimeliaasti kansainvälistä toimintaa ja toteuttaa kansainvälisiä projekteja. Kirjastolla on yhteistyökumppaneina kirjastoja ja tiedotuskeskuksia Suomesta, Saksasta, Norjasta, Italiasta, Ranskasta, Virosta, Tšekista, Yhdysvalloista, Latviasta ja muista maista. Kirjaston tiloissa on avattu Suomen ja Amerikan tietopalvelupisteet sekä Saksan tietokeskus. Näitä kokoelmia täydennetään joka vuosi.

Kirjaston voimavarat
• Kansalliskirjastossa on yli 1 miljoonaa kirjaa eri kielillä, yli puoli miljoonaa aikakausijulkaisua, nuotteja, audiovisuaalisia julkaisuja, karttoja, verkkojulkaisuja, valtion standardeja ym. (Yhteensä niitä on yli 100 000 kappaletta).
Joka vuosi kirjasto saa 30 000 - 35 000 uutta dokumenttia sekä yli 800 uutta lehteä ja aikakausilehteä.
• Yli 40 000 dokumenttia Karjalan historiasta, kulttuurista, tieteestä, taloudesta, sekä yhteiskuntaelämästä venäjän, karjalan, vepsän, suomen ja muilla kielillä.
• Yli 25 000 kappaletta, mm. noin 11 000 ennen vallankumousta painettua aikakausjulkaisua.
Erityisen mielenkiintoisia ovat käsikirjoitukset ja varhaispainatteet (yli 360 kappaletta). Pääpiirteissään ne ovat 1600-1800-luvun alusta (ennen vuotta 1830 mukaan luettuna).
• Laaja bibliografinen- ja kirjallisuusaineisto: perinteinen kortisto ja elektroninen luettelo, hakuteoksia.
Elektroninen luettelo käsittää yli 760 000 viitettä. Kirjastossa on vapaa pääsy Karjalan, Venäjän ja ulkomaisten elektronisiin tiedostoihin.
• Harvinaisten ja arvokkaiden julkaisujen sähköinen kirjasto (http://elibrary.karelia.ru) .
• Kirjaston julkaisut: Karjalan Tasavallan painottuotteiden kronikka; Karjalan painotuotteet: tilastokokoelma; Karjalan kirjastoaikakauskirja; bibliografiahakemisto Aunuksen läänin painotuotteet; Petroskoi; Valamo; Karjalan historia, arkeologia, kansatiede; Karjalan kansalliset kirjailijat: suomalaisten maastamuutto ja 1930-luvun poliittiset rangaistustoimet; Karjalaisten säveltäjien ja muusikkojen käsin kirjoitetut nuotit ym.