Suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuuksien ja kansanperinteiden perustajia
L. S. Kavtaskin. Mordvan tasavalta
Luka Semenovitš Kavtaskin
Takaisin edelliselle sivulle
Tiedemies, pedagogi, folkloristi. L.S. Kavtaskinin syntymän 100- vuotispäiväksi. 1911 - 1977Рі.Рі.  Luka Semenovitš Kavtaskin on filologian kandidaatti, Mordvan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan ansioitunut kulttuurityöntekijä, Neuvostoliiton Kirjailijaliiton jäsen, ersäläinen folkloristi, kriitikko, pedagogi ja Suuren Isänmaallisen sodan veteraani. L.S. Kavtaskin syntyi 7. helmikuuta vuonna 1911 Samaran läänin Pohvistnevskin piirin Bolshoi Tolkain kylässä talonpoikaisperheeseen. Sieltä hän alkoi taipaleensa suureen tieteeseen. Isossa Volgan takana sijaitsevassa kylässä kansanrunous oli melkein ainoa kulttuuriala. Se oli korvaamaton keino, jonka avulla kylän asukkaat voivat ilmaista toivojaan ja odotuksiaan. Kun Luka Semenovitš opiskeli Malyi Tolkain kylän seitsenvuotisessa koulussa, hän julkaisi runojaan koulu- ja kylälehdissä, otti osaa näyttämö- ja kuorotoimintaan. Tämä kylä oli iso kulttuurikeskus. Vuonna 1930 hänestä tuli Leningradin valtionyopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen opiskelija. Tauden vuoksi hän lopetti vain ensimmäisen vuosikurssin. Vuonna 1931 hänet märättiin kolhoosin koulun johtajaksi. Tässä koulussa, joka sijaitsi Baškiirien autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan Sterlitamakskin piirin Fedorovkan kylässä, hän teki työtä vuoteen 1933 saakka. Mordvaan nuori filologi tuli vuonna 1933. Silloin hänellä oli paljon työtä: hän opiskeli pedagogisessa yliopistossa ja opetti venäjän ja mordvan kieltä ja kirjallisuutta opistossa ja työläislinjalla. Työläislinjalle hän järjesti kirjallisuuskerhon ja johti sitä. Tästä kirjallisuuskerhosta on valmistunut merkittäviä mordvalaisia kirjailijoita. Hän sepitti runoja, runoelmia ja kertomuksia. L.S. Kavtaskinin folkloristin ura alkoi vuonna 1934, kun Mordvan soosialistisen kulttuurin tutkimuslaitos järjesti ensimmäisen perinteentallennusmatkan. Tähän matkaan hän osallistui aktiivisesti. Sitten keräämänsä aineiston pohjalta hän julkaisi РСЂР·СЏРЅСЊ фольклор -kokoelman (Ersäläistä kansanrunoutta, 1937). Suuren Isänmaallisen sodan aikana L.S. Kavtaskin palveli Neuvostoliiton armeijassa.Vuonna 1943 hänet havoitettiin vakavasti erään hyökkäyksen aikana. Vuodesta 1944 hän toimi Mordvan Kielen, kirjallisuuden, historian ja talouden tutkimuslaitoksessa. Siellä hän suoritti jatko-opintojaan ja sai filologian kandidaatin oppiarvon. Hän toimi tässä laitoksessa tutkijana kuolemaansa asti. Luka Semenovitš Kavtaskin käytti usein mordvalaisen kansanrunouden tutkijoiden töitä. Esimerkiksi, venäläisen tutkijan A.A. Shahmatovin, suomalaisen tutkijan H. Paasosen, ersäläisen tutkijan M.E. Evsevjevin. Tutkijat usein pyysivät häneltä apua, esimerkiksi I.S. Sibirjak, I.D. Voronin, L.G. Vasiljev, V.V. Gorbunov. Hänen ansionsa on myös se, että hän valmisti ja opetti paljon nuoria kansanrunouden tutkijoita: A.G. Borisovin, A.G. Samoshkinin, M.F. Efimovan, E. N. Tarakinan, V.I. Kostinan, A.D. Shuljaevin, A.M. Sharonovin, E.L. Hovrinin, L.I. Sedovan. Kaikki nämä tutkijat tekivät työtä tasavaltamme ja maamme tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa. Luka Semenovitš Kavtaskinin suuri panos folkloristiikkaan oli artikkelit mordavalaisten runonlaulajien E.P. Krivosheevan ja F.I. Bezzubovan tuotannosta, sekä M.E. Evsevjevin valittujen teosten julkaisu viidessä osassa (1961-1966). L.S. Kavtaskin julkaisi yli 50 kansanrunouden kokoelmaa, jonka hän itse laati, kirjoitti alkusanat ja selostukset. Hänen kokoelmansa mordvalaisten kasanrunoudesta on suuri panos suomalais-ugrilaiseen folkloristiikkaan. Hän kirjoitti seuraavat tutkimustyöt: Nykyaikaisten mordvalaisten runonlaulajien tuotantoa (1951), Mordvalasia kansanlauluja (1955), Mordvalainen kansanlaulu (1957), РСЂР·СЏ-мокшонь РјРѕСЂРѕС‚, сказт РґС‹ балладат (1958), Mordvalaista kansanrunoutta (1. osa), Eeppisiä ja lyyrisiä lauluja (1963), Mordvalaista kansanrunoutta (7. osa), Ersäläisiä itkuvirsiä (1972), yms. L.S. Kavtaskinilla oli tärkeä rooli myös mordvalaisessa kirjallisuustieteessä. Hän tunsi hyvin tasavallan kirjallisen prosessin ja resensoi mordavalaisten kirjailijoiden ja runoilijoiden teoksia. Hänen työnsä ovat: Андрей Ёндолонь творчествадонзо (1936), РљРѕРґР° РґС‹ мезде сёрмады Рќ. Рркай (1937), Huomautuksia mordvalaisista arvoituksista (1947), yms. Eräät L. Kavtaskinin työt on julkaistu Neuvostoliiton tiedeakatemian lehdissä. L. Kavtaskin kuoli 21. kesäkuuta 1977, hänet haudattiin Saranskissa. A.S. Pushkinin Kansalliskirjaston Kansallis- ja kotiseutukirjallisuuden osastossa on olemassa L. Kavtaskinin töitä, elämäkertamateriaaleja ja tutkijoiden muistelmia. Valmistanut: Bojarkina V.B., Kansallis- ja kotiseutukirjallisuuden osaston bibliografi
Takaisin edelliselle sivulle
|
