Uutiset
Leningradin alueen alkuperäiskansat Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen kuvauskohteena
Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus
Takaisin edelliselle sivulle | Uutiset
Venäjän Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen kuvausryhmä kävi työmatkalla Leningradin alueella, missä asuu pienten alkuperäiskansojen edustajia – vatjalaisia, inkeroisia ja inkerinsuomalaisia. Videot kuvattiin yhdeksässä päivässä, 7.-15. lokakuuta, Jaaman ja Seuloskoin piireissä ja Pietarissa. Inkerinsuomalaisten kansallista kulttuuriperintöä esitti Röntyskä-yhtye. Yhtyeen taiteilijat paljastivat rossolin eli sillisalaatin, velli-nimisen kastikkeen ja kaurakiiselin laittamisen salaisuudet. Röntyskän ohjelmistossa on perinteisiä lauluja ja tansseja. Taiteilijat esittivät perinteisiä tansseja, mm. inkerinsuomalaista kansantanssia ja piirileikkejä. Yhtyeen taiteilija Lilija Volkova näytti kuvausryhmälle matonkudontaa. Matkan osallistujat kuvasivat myös luterilaisen kirkon Toksovan seurakunnassa, joka kerää inkeriläisiä sunnuntaisin ja juhlapäivinä. |  |
Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen edustajat viettivät Jaaman piirissä viisi päivää. Kuvausryhmän kuraattorina ja konsulenttina oli Viistinän kylän Inkeroisten museon opas ja lehtori Nikita Djatškov. Hän tutustutti keskuksen työntekijät läheisten kylien vanhoihin asukkaisiin - Viistinän, Saaroven, Joenperän ja Luutsan inkeroisiin ja vatjalaisiin.  | Huolimatta siitä, että nyt vain harvat osaavat oman kansansa kieltä ja perinteitä, piirissä yritetään säilyttää ja elvyttää kansallista vatjalaisten ja inkeroisten kulttuuriperintöä. Etupäässä toteutetaan sivistystoimintaa niemenomaan kansojen edustajien keskuudessa. Viistinässä Nikita Djatškov opettaa paikallisille asukkaille inkeroista kieltä. Suurin osa opiskelijoista on vanhemman sukupolven edustajia. Viistinän kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksessa on avattu keramiikkakerho, jossa käsityöläinen Dmitri Tkatšjov opettaa nuorille savenvalua. Kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksessa on jo monta vuosikymmentä toiminut inkeroisten Rybatška-folkyhtye, jota johtaa keskuksen johtaja Jelena Kostrova. Yhtyeen ohjelmistossa on inkeroisten muinaisia tansseja ja lauluja. Kerran viikossa alaluokissa opiskelevat tytöt kokoontuvat harjoittamaan perinteisiä käsitöitä, mm. kirjovat, kutovat mattoja ja vöitä. Tehdessään huolellisuutta vaativaa työtä tytöt opettelevat lauluja. Niin kasvaa Rybatškan uusi sukupolvi . |
Mättäsin kylässä on oma musiikkiyhtye – Soikinon sävelmät - inkeroisten folkyhtye. Taiteilijat lauloivat inkeroisia lyyrisiä lauluja ja tanssivat tarttuvia tansseja.
Venäjän vähälukuisimman suomalais-ugrilaisen kansan edustajat – vatjalaiset – asuvat Joenperän ja Luutsan kylissä. Joenperän peruskoulussa on vatjalaisten lasten folkyhtye Linnud. Lapset opettelevat ja lauluvat lasten lauluja vatjan kielellä.
Vatjalaisten taloustavaroihin ja elinkeinoihin tutustuttaa museo Luutsassa. Museo on rakennettu perinteisen vatjalaisen talon muotoon. Se on jo kolmas museo, koska kaksi entistä ovat palaneet. Uudessa museossa on paikallisten asukkaiden tuomia muinaisia esineitä ja palolta pelastettuja esineitä. Toinen museo on peini museo, joka sijaitsee paikallisen asukkaan Vera Safronovan talossa. Vera Safronova on säilyttänyt mummonsa ja äitinsä muinaisia kotitavaroita. Kuin tiedetään, kalastus on Suomenlahden rannikon alkuperäiskansojen perinteisiä elinkeinoja, ja eräänä päivänä kuvausryhmän kameramies itse kävi kalastamassa paikallisten asukkaiden kanssa. |  |
 | Pietarissa kuvaukset pidettiin Leningradin alueen kulttuuri- ja taidekeskuksessa, jonka työntekijät kertoivat perinteisten nukkejen ja kansanpukujen ompelemisesta, sekä Venäjän etnografian museossa. Matkan aikana kuvatuista materiaaleista luodaan dokumenttielokuva, joka julkaistaan FINNOUGROvidenije-portaalissa. Kuvaukset pidettiin Venäjän kansantaiteen talon, Leningradin alueen kulttuuri- ja taidekeskuksen ja Viistinän kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksen tuella. |
Puh./faksi: 8 (8212) 24-49-37, 44-03-40
E-mail: fucult@finnougoria.ru, finnougoria@mail.ru
ÂÊîГГІГ ГЄГІГҐ: https://vk.com/fucentr_rf
Facebook: http://www.facebook.com/fucentr
Takaisin edelliselle sivulle | Uutiset
|
