Uutiset
Kulttuuriasioista keskusteltiin paljon Suomalais-ugrilaisten kansojen kokouksessa
Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus
Takaisin edelliselle sivulle | Uutiset
| 27. syyskuuta Saranskissa pidettiin V Venäjän federaation suomalais-ugrilaisten kansojen kokous. Kokous työskenteli myös "Kulttuuri. Kirjallisuus. Nykyaikaiset informaatioteknologiat" –jaostossa. Jaoston puheenjohtajaksi määrättiin Sergei Kasatkin Moja Udmurtija – televisio- ja radioyhtiön udmurtiankielistä televiso- ja radiotoimintaa hoitava varapäätoimittaja, ja toiseksi puheenjohtajaksi – Venäjän federaation Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen johtajan Tatjana Barahovan. |
Jaoston keskeisenä alustajana oli Juri Mišanin, Volganrannan alueen suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen johtaja. Hän kertoi keskuksen tärkeimmistä projekteista, mm. Mordvan tasavallan kulttuuripäivistä Venäjän alueilla ja alueiden välisestä hankkeesta Koi (Perinne) –etnokoulusta. Hänen mielestään, suomalais-ugrilsten kirjallisuuksien kohtaamia ongelmia ovat kirjailijoiden ja kirjailijayhdistysten rahatuen puute ja pieni määrä teatteriesityksiä, jotka perustuvat Venäjän suomalais-ugrilaisten kirjoittajien teoksiin. Puhuessaan informaatioteknologioista alustaja on korostanut, että verkossa on olemassa resursseja suomalais-ugrilaisilla kielillä, mutta ne eivät toimi asianmukaisesti. Juri Mišanin pitää tärkeänä kielten täysimääräistä käyttöä netissä edistävien teknisten välineiden kehittämistä ja kansallisen ympäristön luomista kaupungeihin. Tatjana Barahova kertoi saavutuksista suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien alalla, mm. kirjailijakilpailujen järjestämisestä, palkintojen myöntämisestä, uusien kirjojen julkaisemisesta ja nuorille kirjoittajille tarkoitettujen koulutusseminaarien pitämisestä. | |
| Yksi perinteisen kulttuurin muodoista ovat kansalliset urheililajit. Kansallisten urheilulajien ja juhlien elvyttäminen on tärkeää, koska ne iloisessa ja mieleenpainuvassa muodossa perehdyttävät nuoren sukupolven edustajat heidän kansansa menoihin, peleihin ja kilpailuihin. Kansankulttuurin popularisoinnin muotoja on myös matkailun kehittäminen. On ehdotettu, että voitaisiin keksiä suomalais-ugrilaisen matkailureitin, joka olisi Venäjän Kultaisen renkaan kaltainen. |
Leningradin alueen Viistinan kylän kulttuuritalon johtaja ja Rybatška-kansanperinneyhtyeen Jelena Kostrova kertoi inkeroisten, joka on vähälukuisimpiä suomalais-ugrilaisia kansoja, ongelmista. Hän sanoi, että inkeroisen kieltä puhuvat noin 30 ihmistä. Huolimatta perinteisen elämäntavan katoamisesta, inkeroisen puhujien määrän vähenemisestä ja inkeroisten kulttuuriin liittyvän kirjallisuuden puutteesta innostuneet ihmiset pyrkivät omin voimin säilyttämään kansan perinteet: toimii kielikoulu, perustetaan savityöpaja, julkaistaan kirjoja ja toteutetaan koulutushankkeita. Jaostossa kävi ilmi, että muutamalle suomalais-ugrilaiselle alueelle perustetaan kansalliset kulttuuriautonomiat ja -keskukset, jotka tarvitsevat menetelmä- ja organisatorista tukea. Osanottaja ehdotti, että Venäjän federaation Suomalais-ugrilaisten kansojen liiton erään kokouksen aiheena voisi olla suomalais-ugrilaisten kansojen kansallisten kulttuuriyhdistysten ja -diasporien toiminta. Sen lisäksi, hänen mielestään olisi hyvä julkaista luettelo suomalais-ugrilaisista kansalaisjärjestöistä. | |
| ”Kokouksen sävy oli positiivinen”, Tatjana Barahova on tehnyt kokouksen yhteenvedon. Hän kehotti osallistujia yhdistämään voimansa ratkaistakseen koko suomalais-ugrilaiselle yhteisölle yleiset ongelmat. Hän on muistuttanut, että Venäjän federaation presidentti on julistanut seuraavan 2014 vuoden Kulttuurin vuodeksi, mikä innostaa aloittamaan uudet hankkeet ja kannustaa ratkaisemaan päivänpoltavat ongelmat. Venäjän federaation Suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus esitti ja lahjoitti kokouksen osanottajille uudet teoksensa: Suomalais-ugrilaiset ja samojedikansat Venäjän etnisessä ja kulttuurisessa monimuotoisuudessa -hakuteoksen ja kirjasen Suomalais-ugrilainen kauttakulku – kansainvälisestä taidefestivaalista. Sen lisäksi, kokouksen osanottajat saivat käydä Suomalais-ugrilainen kauttakulku – kansainvälisen taidefestivaalin gaalakonsertissa 27. syyskuuta. |
Informaatiokeskus Finnougoria, Anna Baženova
Takaisin edelliselle sivulle | Uutiset
|