Valitse alue  
 
 Sähköisessä muodossa olevat aineistot
 suomalais-ugrilaisilla kielillä
 Verkkogalleriat
 Uudet julkaisut
suomalais-ugrilaisilla kielillä
 Meidän julkaisumme
 Navigaatio
 Uutta sivustolla
 Suomalais-ugrilaisilla kielillä olevat
 julkaisuluettelot
 Suomalais-ugrilaisten kansojen
 kirjallisuuksien ja kansanperinteiden
 perustajia
 Kaleidoskooppi
 Suomalais-ugrilainen maailma
  Etusivulle

Uutiset

Kulttuuriasioista keskusteltiin paljon Suomalais-ugrilaisten kansojen kokouksessa

Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus

Takaisin edelliselle sivulle | Uutiset

óâåëè÷èòü 

27. syyskuuta Saranskissa pidettiin V Venäjän federaation suomalais-ugrilaisten kansojen kokous. Kokous työskenteli myös "Kulttuuri. Kirjallisuus. Nykyaikaiset informaatioteknologiat" –jaostossa. Jaoston puheenjohtajaksi määrättiin Sergei Kasatkin Moja Udmurtija – televisio- ja radioyhtiön udmurtiankielistä televiso- ja radiotoimintaa hoitava varapäätoimittaja, ja toiseksi puheenjohtajaksi – Venäjän federaation Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen johtajan Tatjana Barahovan.

Jaoston keskeisenä alustajana oli Juri Mišanin, Volganrannan alueen suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen johtaja. Hän kertoi keskuksen tärkeimmistä projekteista, mm. Mordvan tasavallan kulttuuripäivistä Venäjän alueilla ja alueiden välisestä hankkeesta Koi (Perinne) –etnokoulusta. Hänen mielestään, suomalais-ugrilsten kirjallisuuksien kohtaamia ongelmia ovat kirjailijoiden ja kirjailijayhdistysten rahatuen puute ja pieni määrä teatteriesityksiä, jotka perustuvat Venäjän suomalais-ugrilaisten kirjoittajien teoksiin. Puhuessaan informaatioteknologioista alustaja on korostanut, että verkossa on olemassa resursseja suomalais-ugrilaisilla kielillä, mutta ne eivät toimi asianmukaisesti. Juri Mišanin pitää tärkeänä kielten täysimääräistä käyttöä netissä edistävien teknisten välineiden kehittämistä ja kansallisen ympäristön luomista kaupungeihin.
 
Tatjana Barahova kertoi saavutuksista suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien alalla, mm. kirjailijakilpailujen järjestämisestä, palkintojen myöntämisestä, uusien kirjojen julkaisemisesta ja nuorille kirjoittajille tarkoitettujen koulutusseminaarien pitämisestä.
 ГіГўГҐГ«ГЁГ·ГЁГІГј

óâåëè÷èòü 

Yksi perinteisen kulttuurin muodoista ovat kansalliset urheililajit. Kansallisten urheilulajien ja juhlien elvyttäminen on tärkeää, koska ne iloisessa ja mieleenpainuvassa muodossa perehdyttävät nuoren sukupolven edustajat heidän kansansa menoihin, peleihin ja kilpailuihin.

Kansankulttuurin popularisoinnin muotoja on myös matkailun kehittäminen. On ehdotettu, että voitaisiin keksiä suomalais-ugrilaisen matkailureitin, joka olisi Venäjän Kultaisen renkaan kaltainen.

Leningradin alueen Viistinan kylän kulttuuritalon johtaja ja Rybatška-kansanperinneyhtyeen Jelena Kostrova kertoi inkeroisten, joka on vähälukuisimpiä suomalais-ugrilaisia kansoja, ongelmista. Hän sanoi, että inkeroisen kieltä puhuvat noin 30 ihmistä. Huolimatta perinteisen elämäntavan katoamisesta, inkeroisen puhujien määrän vähenemisestä ja inkeroisten kulttuuriin liittyvän kirjallisuuden puutteesta innostuneet ihmiset pyrkivät omin voimin säilyttämään kansan perinteet: toimii kielikoulu, perustetaan savityöpaja, julkaistaan kirjoja ja toteutetaan koulutushankkeita.
 
Jaostossa kävi ilmi, että muutamalle suomalais-ugrilaiselle alueelle perustetaan kansalliset kulttuuriautonomiat ja -keskukset, jotka tarvitsevat menetelmä- ja organisatorista tukea. Osanottaja ehdotti, että Venäjän federaation Suomalais-ugrilaisten kansojen liiton erään kokouksen aiheena voisi olla suomalais-ugrilaisten kansojen kansallisten kulttuuriyhdistysten ja -diasporien toiminta. Sen lisäksi, hänen mielestään olisi hyvä julkaista luettelo suomalais-ugrilaisista kansalaisjärjestöistä.
 ГіГўГҐГ«ГЁГ·ГЁГІГј

óâåëè÷èòü 
”Kokouksen sävy oli positiivinen”, Tatjana Barahova on tehnyt kokouksen yhteenvedon. Hän kehotti osallistujia yhdistämään voimansa ratkaistakseen koko suomalais-ugrilaiselle yhteisölle yleiset ongelmat. Hän on muistuttanut, että Venäjän federaation presidentti on julistanut seuraavan 2014 vuoden Kulttuurin vuodeksi, mikä innostaa aloittamaan uudet hankkeet ja kannustaa ratkaisemaan päivänpoltavat ongelmat.
Venäjän federaation Suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus esitti ja lahjoitti kokouksen osanottajille uudet teoksensa: Suomalais-ugrilaiset ja samojedikansat Venäjän etnisessä ja kulttuurisessa monimuotoisuudessa -hakuteoksen ja kirjasen Suomalais-ugrilainen kauttakulku – kansainvälisestä taidefestivaalista. Sen lisäksi, kokouksen osanottajat saivat käydä Suomalais-ugrilainen kauttakulku – kansainvälisen taidefestivaalin gaalakonsertissa 27. syyskuuta.

Informaatiokeskus Finnougoria, Anna Baženova
Puh./faksi: 8 (8212) 24-49-37, 44-03-40
E-mail: fucult@finnougoria.ru, finnougoria@mail.ru
ÂÊîíòàêòå: https://vk.com/fucentr_rf
Facebook: http://www.facebook.com/fucentr

Takaisin edelliselle sivulle | Uutiset

 
Sivusto on tehty Venajan ja Ita-Euroopan instituutin raha-avulla (Suomi, Helsinki)