Suomalais-ugrilaisten kulttuurien päivät on pidetty Rovaniemellä, Lapin läänin pääkaupungissa. Kaupungin asukkaat ja vieraat saivat mahdollisuuden käydä erilaisissa näyttelyissä ja suomalais-ugrilaisista kansoista ja samojedikansoista kertovien filmien esityksissä. Juhlatilaisuuksien järjestämiseen osallistuivat Venäjän federaation Suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus ja Lapin ammattiopisto Venäjän valtiollisen kansantaiteen talon tuella.
Päivien avajaisiin, jotka tapahtuvat Lapin ammattiopiston päärakennuksessa, otti osaa opiston teknisen koulun johtaja Pertti Lakkala, opettajia ja opiskelijoita sekä Suomesta että Liettuasta, Afganistanista, Sudanista, Iranista, Irakista, Somalimaasta ja Birmasta. Opetuslaitoksen eri saleissa oli esillä Venäjän Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen näyttelyjä: Kansainvälinen lasten suomalais-ugrilaisten kansojen tarinoihin, kansantaruihin ja satuihin perustuvien taidetöiden näyttely nimeltä Esi-isien perintö, alueiden välinen suomalais-ugrilaisten kuvajournalistien ja amatöörivalokuvaajien näyttely nimeltä Me olemme ja tulemme olemaan ja Vladimir Kuznetsovin, joka on kotoisin Murmanskin alueen Lovozeron kylästä, yksityinen valokuvanäyttely Kevät tundrassa.
Tulevia suunnittelijoita, jotka opiskelevat opistossa suunnittelun tiedekunnassa, kiinnostivat eniten käsityöesineet, jotka ovat esillä Esi-isien perintö –nimisessä näyttelyssä. Suomalaiset opiskelijat ymmärsivät hyvin Vladimir Kuznetsovin näyttelyä, joka oli omistettu Kuolan saamelaisille poronhoitajille. Nuoret ihmiset Irakista kiinnostuivat valokuvanäyttelystä nimeltä Me olemme ja tulemme olemaan, joka koostuu etupäässä muotokuvista. Muotokuvat kuvastavat Venäjän suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen omaperäisyyttä, poikkeavuutta ja ainutlaatuisuutta, ja niiden kansojen korujen ja pukujen kauneutta. On osoittautunut, että udmurttilaisten, setukaisten ja iralilaisten naisten puvuissa on yhtäläisiä elementtejä. Naiset Irakissa käyttävät kaulakoristeita amuletteina.
Venäjän Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen työntekijät kertoivat Keskuksen toiminnasta, järjestivät opintoretkiä näyttelyihin ja näyttivät elokuvia suomalais-ugrilaisista kansoista ja tutustuttivat opiskelijoita suomalais-ugrilaisten kansojen perinteisiin peleihin.
Eri maita edustavat opiston opiskelijat tekivät vuorostaan oman esitelmänsä. He ovat valmistaneet näytetelineet, jotka kertovat heidän kotiseuduistaan, kansojensa kulttuurista, uskonnoista ja perinteistä. Joka heistä on tullut Suomeen oppiakseen suomen kieltä ja saadakseen syvälliset ammattitiedot Lapin tunnetussa arvovaltaisessa oppilaitoksessa. Suomalais-ugrilaiset kulttuuripäivät yllättivät opiskelijat ja saivat heidät todella kiinnostumaan uralilaisen kielikunnan kansojen kulttuurien, perinteiden ja kielten tutkimisesta. Keskustelun aikana opiskelijoille on esitetty esimerkkejä suomen kielen ja muiden suomalais-ugrilaisten sukukielten yhtäläisyydestä.
Venäjän Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen edustajia on vastaanotettu lämpimästi ja sydämellisesti pikkujouluissa Rovaniemen kaupungin Suomalais-Venäläisessä Seurassa. Tervehdyspuheen vieraille on lausunut Seuran puheenjohtaja Leena Sokerro. Seuraan kuuluu sekä syntyperältään venäläisiä että Venäjän kulttuurista kiinnostuneita. He tapaavat säännöllisesti ja puhuvat keskenään venäjää.
Seuran yhteydessä toimii lasten näytelmäkerho, joka juhlissa on näyttänyt katsojille katkelman Peukalo-Liisa –sadusta. ”Kaksikieliset lapset (suomi/venäjä) opiskelevat usein eri kouluissa, usein eivät tiedä toisistaan. Kerho antaa heille mahdollisuuden tavata ja kommunikoida venäjän kielellä”, sanoo Leena Sokerro. Juhlissa lausuttiin runoja ja laulettiin lauluja venäjän, suomen ja komin kielillä. Rovaniemen ortodoksikirkon kirkkoherra Vjatšeslav, joka oli mukana juhlissa, toivotti kaikille hyvää joulun odotusta ja laului Joulukanonin ensimmäisen laulun kreikaksi. Venäjän Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen johtaja Tatjana Barahova ja Suomalais-Venäläisen Seuran puheenjohtaja Leena Sokerro antoivat toisilleen lahjat.
Sekä aikuiset että lapsetkin saivat paljon hyviä vaikutelmia ja uusia tietoja pelistä nimeltä Matka Finnougoriaan. Lapset Väinämöinen-päiväkodista kuuntelivat mielellään tarinan siitä, miten suomalais-ugrilaiset kansat ovat asettuneet asumaan eri maihin, ja pelasivat udmurttilaista ja komilaista kansanpelejä ja kävivät näyttelyssä Esi-isien perintö.
Päivien järjestäjä Suomen osapuolelta on Lapin ammattiopisto, joka on valmistanut vieraille runsaan kulttuuriohjelman. Venäjän Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen työntekijät kävivät Lapin läänin museossa ja Arktikum-tiedekeskuksessa, maailman pohjoisimmassa eläinpuistossa Ranuassa ja, tietenkin, joulupukin asuinpaikassa.
Haluamme mainita, että Venäjän federaation Suomalais-ugrilaisen keskuksen osasto järjestää Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen kulttuuripäivät Venäjän alueilla joka vuosi. Päivien ohjelmaan sisältyy valokuvanäyttelyjä, käsityö- ja taidenäyttelyjä, uralilaisen kielikunnan kansojen perinteistä, kulttuurista ja elämäntavoista kertovia elokuvia. Tämä kulttuuri- ja valistustilaisuus on ensi kerran tapahtunut Venäjän ulkopuolella.