Uutiset
Tverinkarjalaisten vieraana
Tverin alueellinen A.M. Gorkin tieteellinen yleiskirjasto
Takaisin edelliselle sivulle | Uutiset
Kansainvälinen kansantaidefestivaali Tverinkarjalaisten vieraana pidettiin Tverin alueen Maksatihan kylässä. Tverinkarjalaisten vanhasta sananlaskusta ”On mukavampaa katsoa hymyilevää” on tullut X Kansainvälisen karjalaisten kansantaidefestivaalin tunnuslause. Tänään aurinkoinen ja iloinen juhla Tverinkarjalaisten vieraana keräsi piirikeskukseen Maksatihaan tuhansia ihmisiä. ”Tämä festivaali on kymmenes, mutta se pidetään ensi kerran kansainvälisenä, siihen osallistuu sukukansojen edustajia – suomalaisia, virolaisia, mordvalaisia ja mareja”, kertoi ITAR-TASSin kirjeenvaihtaja ja tverinkarjalaisten kansallisen autonomian puheenjohtaja Nikolai Turitšev. Kuvernööri Andrei Ševeljov korosti tervehdyspuheessaan: ”Me rakennamme yhdessä sellaista elämää, millaisena haluamme nähdä sen. Tämä kaikki on Tverin alueen nykyhistorian omaisuutta”. Puistossa hyväntuoksuisten kuusten ja sirojen koivujen ympäröimät markkinat alkoivat meluta aamulla. Tarjotimilla oli runsaasti herkullisia piirakoita, hillopurkkeja, pulloja kvasia ja kotitekoista olutta. Olga Andreeva Malyševskojen kylästä kertoi, että ”festivaaliin valmisteltiin ahkerasti. Olutta keitettiin kolme päivää, silitettiin karjalaisella ornamentilla koristettuja mekkoja, pukuja ja esiliinoja”. Karjalaista ornamenttia oli myös käsityöläisten tekemissä tuotteissa ja taitavasti kirjotuissa ja neulotuissa vaatteissa. Lihoslavlin kaupungin tänä vuonna jälleenrakennetun Karjalan kansallisen kotiseutumuseon näyttely veti vieraita puoleensa. Näyttely sisälsi 1900-luvun alun taloustavaroita: konjuh (hevosenhoitaja) –nimisen olutkauhan, rukomoj- peselaitteen, tuohesta valmistettuja koreja, taikanukke karjalainen kansallispuku päällä. Tätä kaikkea ympäröivät laulujat, jotka haitarin säestyksellä lauloivat heleästi iloisia karjalaisia lauluja ja hilpeitä rekilauluja. Lavalla tapahtui suuri juhlakonsertti, johon osallistui Tverin alueen parhaita karjalaisia yhtyeitä, joiden joukossa oli kansallinen yhtye Virži Lihoslavlista ja kanteleyhtye Spirovon piiristä. Vieraiden joukosta erottautuivat loistavalla esitystavallaan ja kansallispuvuillaan suomalainen perheyhtye ja harrastajataiteilijat Marin tasavallan pienestä Ivansolan kylästä. Muzikalnaja iskra –yhtyeen johtaja, Venäjän Federaation ansioitunut kulttuurityöntekijä Evgenij Kamenštšikov sanoi: ”Ihana hymyilevä juhla. Me laulettiin kylämme lauluja ja esitimme tanssejamme”. Yleisö palkitsi ne aplodeilla. Kamenštšikovin marilaisen säkkipillin soitto miellytti vieraita eniten. Venäjällä asuu noin 3 miljoonaa suomalais-ugrilaisten kansojen edustajaa. 23 surimman kansan joukossa on mordvalaiset, udmurtit ja marilaiset. On olemassa pieniäkin, esimerkiksi setukaiset Pihkovan alueella ja inkeroiset Leningradin alueella. Yksi suomalais-ugrilaisten kansojen kehittämisen tehtävistä on äidinkielien säilyttäminen. Esimerkkinä on Tverin alue, jossa noin 400 vuotta asuu tiheästi karjalaisia. Vuonna 1937 Kalininin alueella /nyt Tverin alueella/ perustettiin Karjalainen piirikunta, jonka keskus oli Lihoslavlissa. Julkaistiin karjalankielisiä kirjoja, lehtiä, aikakauslehtiä, kouluissa opetettiin karjalaa. Vuodesta 1939, kun se piirikunta poistettiin, vuoteen 1990 karjalan kieli ja tverinkarjalaiset kansana jätettiin unhotuksiin. Vanhat ihmiset sanovat, että ”Stalinin vainot jyräsivät tverinkarjalaiset, etupäässä talousmiehet”. He yrittivät unohtaa kansallisuutensa, pitivät sitä salassa, muuttavat karjalaiset sukunimensä venäläisiksi”. Kaikki tämä on menneisydessä. Karjalaiset säilyttivät äidinkielensä, perinteensä, menonsa ja kansallispukunsa. Vuonna 1997 perustettiin tverinkarjalaisten kansallinen autonomia. Sen toimintaa tukee alueen hallitus Tverin alueen kansalliskulttuurien tuki –ohjleman puitteissa. Ylä-Volgan rannikkoalueilla asuu noin 110 kansan edustajia. Maksatihan kylä/Tverin alue/6. elokuuta/ITAR-TASSin kirjeenvaihtaja aleksandr Hartšenko.
Takaisin edelliselle sivulle | Uutiset
|
