Kaleidoskooppi
Kansainvälinen taide- ja perinnefestivaali
Suomalais-ugrilainen kauttakulku -2013 -festivaali päättyi gaalakonserttiin Mordvassa
Takaisin edelliselle sivulle
27. syyskuuta Suomalais-ugrilainen kauttakulku: sukukansojen tapaamiset –kansainvälisen taide- ja perinnefestivaalin kaksi vuotta kestänyt sykli päättyi juhlalliseen gaalakonserttiin Saranskissa. Sen juhlaan kokoontui Mordvan asukkaita ja vieraita sekä Venäjän federaation suomalais-ugrilaisten kansojen V kokouksen, joka pidettiin samaan aikaan, lukuisia osanottajia. | |
| Mordvan tasavallan filharmoniassa gaalakonserin vieraille ja taiteilijoille piti tervehdyspuheen Venäjän kansantaiteen talon varajohtaja Meri Rusanova. ”Tämä juhla on syntynyt kuusi vuotta sitten Venäjän Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen aloitteesta. Nyt siitä on jo tullut perinteinen festivaali”, Meri Rusanova sanoi. Festivaalissa esiintyi taiteilijoita maamme eri alueilta: Mordvasta, Marista, Udmurtiasta, Komista, Hanti-Mansian autonomisesta piirikunnasta, Nenetsiasta, Permin aluepiirin Permin Komin piirikunnasta, Tjumenin alueelta ja Virosta. Kaikki nämä yhtyeet kehittävät suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen musikillisia perinteitä ja osallistuivat Suomalais-ugrilainen kauttakulku -festivaaliin vuonna 2012. |
Konsertin johtoaiheena oli perhe ja suku. Ilebts -harrastajateatteri Nenetsiasta esityksessään vertasi festivaalin isoon tsumiin, johon on kokoontunut uralilaisen kielikunnan kansoja. Tsarmis-tanssiteatteri Marin tasavallasta tanssi iloisia tansseja. Komipermjakkien yhtye Šondiban ja kansanperinneyhtye Kukuškan kylästä Permin aluepiirin Permin Komin piirikunnasta esittivät oman kansansa muinaisia menoja ja tapoja. Folkyhtyeet Apaijes ja Invožo lauluivat udmurttien lyyrisiä ja rituaalilauluja. Udmurtian tasavallan kansantaiteilija Nadežda Utkina laului sielukkaan laulun. Komin tasavallan V. T. Tšistaljovin kansankuoro esitti kansanlauluja. Obinugrilaisten kansalliseen tanssitaiteeseen tutustuttivat Jugrjanotška-yhtye Tjumenin alueelta ja folkyhtye Hanti-Mansian autonomisesta piirikunnasta – Jugrasta. Toryje-folkyhtye Jugrasta soitti perinteisiä mansien ja hantien soittimia. Leigarid-folkyhtye toi festivaaliin iloiset tanssit ja sointuvat laulut. | |
Taiteilijat Mordvan tasavallasta: folkyhtye Gaigi-vaigel, Staraja Terizmorgan kansankuoro, folkyhtye Merema, Mordovotška-tanssiyhtye, tanssiyhtye Gratsia, kansallinen tanssiyhtye Ekslent aljans ja tanssiyhtye Slek-dance esittivät muinaisia mordvalaisia menoja ja lauluja, tansseja ja etnisiä sävelmiä. | Konsertin lopussa palkintoseremoniassa osanottajia onnitteli Venäjän federaation Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen johtaja Tatjana Barahova. Hän kiitti festivaalin järjestäjiä ja kutsui taiteilijat osallistumaan festivaalin seuraavaan syksliin, joka alkaa vuonna 2014 - Venäjän federaation presidentin julistamana kulttuurivuotena. Gaalakonsertin osanottajat saivat lahjat ja diplomit. Gaalakonsertti päättyi kaikkien yhdessä esittämään lauluun uralilaisen kielikunnan kansojen sukulaisuudesta. |
Kulttuuriohjelman aikana suomalais-ugrilaiset taiteilijat kävivät Mordvan eri piireissä. Saranskissa pidettiin tapaamistilaisuudet Mordvan tasavallan kulttuurilaitosten edustajien kanssa, Mordvan N. P. Ogarjovin valtionyliopiston Kansalliskulttuurin insituutin opiskelijoiden ja taidelukion oppilaiden kanssa. Suomalais-ugrilainen kauttakulku –festivaalin gaalakonsertin järjestäjiä ovat Venäjän federaation kulttuuriministeriö, Mordvan tasavallan kulttuuri- ja matkailuministeriö, Venäjän federaation Kansantaiteen talo, Venäjän federaation Suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus, Venäjän federaation Suomalais-ugrilaisten kansojen liitto, Mordvan tasavallan kansantaiteen talo ja Volganrannan alueen suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurikeskus. | |
Suomalais-ugrilainen kauttakulku –taidefestivaali alkoi vuonna 2008 nimellä ”Suomalais-ugrilainen kauttakulku: kansojen kulttuuri”. Vuonna 2010 pidettiin Suomalais-ugrilainen kauttakulku: etninen fantasia – taidefestivaali. Vuonna 2012 festivaali pidettiin nimellä ”Suomalais-ugrilainen kauttakulku: sukukansojen tapaamiset”. Sen festivaalin kaikkien konserttien ohjelmaan kuului tansseja ja lauluja suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen kielillä. Informaatiokeskus Finnougoria, Anna Baženova
Takaisin edelliselle sivulle
|