Kaleidoskooppi
Hantien kansanrunoutta venäjän kielellä
Galina Ivanovna Slinkinan panos hantilaisen kansanrunouden tunnetuksi tekemiseen
Takaisin edelliselle sivulle
Galina Ivanovna Slinkina on syntynyt 28. huuhtikuuta 1945 Hanti-Mansijskin piirissä Belogorjen kylässä. Galinan isä oli konemestarina ilmatieteellisellä asemalla. Monitaiturina hän kalasti, korjasi paikallisten mestästäjien kiväärejä ja teki talvella käytettäviä kalastuskoukkuja. |
| Vuonna 1963 Galina valmistui keskikoulusta. Koulun jälkeen hän teki työtä Hanti-Mansijskin uittotoimistossa ja osallistui öljyä etsivään retkikuntaan. Galinan ensimmäinen runo on ilmestynyt vuonna 1962, kun hän opiskeli koulussa. Samalla hän on alkanut sepittää kirjoituksia öljyn löytäjistä. Vuoden 1965 maaliskuussa hän kävi Tjumenissa osallistuakseen ensimäiseen nuorten kirjoittajien seminaariin. Vuonna 1965 hän pääsi opiskelemaan Tjumenin pedagogisen korkeakoulun filologiseen tiedekuntaan. Opiskelu oli mielenkiintoista ja rikassisältöistä. Galinan runoilijaillat tapahtuivat sovhooseissa, rautatieasemilla, missä hän lausui runojaan. Opiskelijana vuonna 1967 hän alkoi tehdä yhteistyötä piiriradion kanssa, vuonna 1969 hänestä on tullut radiotoimittaja, ja nytkin hän tekee yhteistyötä Jugorija-televisio- ja radioyhtiön kanssa. |
Vuonna 1971 hänet otettiin Neuvostoliiton journalistiliittoon. Näinä kaikkina vuosina hän on sepittänyt runoja, joista monet on julkaistu sanomalehdissä. | Vuonna 1982 E. D. Aipin tutustutti Galina Slinkinan hantilaiseen sadunkertojaan Taisija Sergeevna Tšutšelinaan, Irtyšin hantien edustajaan, jolla oli täydellinen äidinkielen ja runouden taito. Kahdessa vuodessa Galina Ivanovna on kirjoittanut sadunkertojan kertoman mukaan noin 100 sankaritarinaa, ihmesatua ja arkielämää kuvaavaa tarinaa ja muutaman melkein valmiin sadun. Siitä lähtien hänen tuotantonsa on liittynyt hantilaisiin satuihin, jotka on alettu julkaista Leninskaja Pravda (Leniniläinen Totuus) –lehdessä vuonna 1985. Myöhemmin painosta on ilmestynyt kolme kirjaa: ”Olle i Gus-Bogatyr” (Olle ja Hanhi-Sankari), ”Kak myšata i ljagušata vnutšatami stali” (Siitä, miten hiirenpoikasista ja sammakonpoikasista ovat tullet lastenlapset) ja ”Skazki zemli Jugosrkoj” (Jugran maan satuja). Vuonna 1997 hänestä on tullut Venäjän kirjailijaliiton jäsen. Vuonna 2001 hänelle myönnettiin arvonimi Hanti-Mansian autonomisen piirikunnan ansioitunut kulttuurityöntekijä, ja vuonna 2002 "Skazki zemli Jugorskoj" (Jugran maan satuja) -kirjasta hän on saanut Yleisvenäläisen D. N. Mamin-Sibirjakin kirjallisuuspalkinnon. Galina asuu Hanti-Mansijskissa.
Verkkogalleria
Takaisin edelliselle sivulle
|