Verkkogalleriat
Elävä Kalevala
Takaisin edelliselle sivulle
Joka vuosi 28.02-9.04 Karjalassa pidetään Kalevalan mosaiikki – kulttuurimaraton, joka on omistettu karjalais-suomalaisen Kalevala –eepokselle. Petroskoin, Kostamuksen, Aunuksen sekä Uhtuan museot, kirjastot, kulttuurikeskukset, musiikki- ja taidekoulut järjestävät näyttelyitä, esityksiä ja konsertteja. Maratonin järjestäjänä toimii tasavallan Kansallisten kulttuurien keskus. Vuosi 2014 on maailman kulttuurimerkille tärkeä juhlavuosi, koska tänä vuonna tulee kuluneeksi 165 vuotta siitä, kun karjalaisten ja suomalaisten yhteinen eepos Kalevala näki päivänvallon. Helsingissä vuonna 1849 Elias Lönnrot julkaisi Kalevalan toisen laajemman suomenkielisen version. Eepoksessa oli nyt 50 runoa (22795 säettä) ja se herätti huomiota myös ulkomailla. Vuoden 1849 Kalevala on se, johon useimmat käännökset pohjautuvat. Kalevala –eepos on julkaistu 50 eri kielellä. Teoksen karkelmien ja kertomisten käännöksiä on tehty 150 eri kielelle. Uuden Kalevalan 165-vuotispäivä on tärkeä tapahtuma Karjalan kulttuurielämässä.
| Akseli Gallen-Kallelan tekemät Kalevala –eepoksen kuvitukset ovat englanninkielisestä kirjasta otettuja. Kalevala with the Kalevala Art of Akseli Gallen-Kallela. - Helsinki : Werner Söderström Osakeyhtiö, 1985. |
Venäjän kansantaiteilija, VSFNT:n ja ASNT:n ansioitunut taiteen työntekija Mjud Metshev on lahjoittanut kirjastolle kokoelman piirroksia, jotka kuvittavat Kalevalaa. Tätä merkittävää lahjaa säilytetään huolellisesti kansallisessa kirjastossa. Kirjaston tiloissa pidettiin Muinaisrunojen maailmassa –näyttely. Kaikki esillä olleet kuvat tehtiin Karjalan tasavallan taidemuseossa säilytettävin Tamara Jufan teosten pohjalta. Petroskolaiset ja kaikki Karjalan asukkaat ovat ylpeitä taidemuseostaan, joka ilahdutti asiakkaita tavattomalla Elävä Kalevala -näyttelyllä. Museon saleissa olevat esineet täydentävät toisiaan vaikka ne ovat luotu eri aikoina eri tekniikoilla. Esillä on kuvataiteen eri lajien ja tyylien teoksia. Monet työt on tehty nimenomaan tätä näyttelyä varten. lukea
A.Titov (s. 1958) Lento Kalevalaan, 2006 | |
E.Kukuškin (s.1974) Sampo, 2008 |
I.Gaškov (s.1966) Maailman luominen,2000 puunleikkaus |
Anne Pehkonen (s.1954) ja Vladimir Zorin (s.1962) Väinämöisen uni -installaatio, 2009 tekstiili, lyhytfilmi T.Jufa (s.1937) Hirvi maisemassa. Kalevala –eepos lähtökohtana, 1967 kartonki, peiteväri Anneli Kokko (s.1952) Vene, 2007 tekstiili | | Jaana Bombin (s. 1965) Alkuvene -sarja, 2005 | |
T.Jufa (s.1937) Kanteleensoittaja. Kalevala –eepos, 1977 levy, peiteväri ja temperavärit A.Leonov (s.1970) Haapakantele, 2007 A.Leonov (s.1970) Kuusenkantele, 2008 |
Verkkogallerian aineisto on koottu useista eri lähteistä. Kalevalan runot on kuitenkin töiden yhteinen pohja. Runot, jotka kerättiin 1800-luvulla on ollut monien taiteilijoiden, kirjailijoiden sekä säveltäjien inspiraation lähteenä. Kalevalan uuden julkaisun (2006) kääntäjä Armas Mišinin mukaan teos on ylevähenkistä runoutta. Hän on myös huomauttanut, että seuraavat sukupolvet pitävät sitä esteettisen nautinnon lähteenä. Saamme toivoa, että Kalevala –eepoksen ja luomistyön suojeluksessa luodaan yhtenäinen kulttuurialue, joka auttaa voittamaan kaikki esteet: kielelliset, kansalliset sekä poliittiset.
Takaisin edelliselle sivulle
|