27.-29. marraskuuta Salehardissa pidettiin XII suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden kongressi. Kongressissa Karjalaa edusti vepsäläinen runoilija Nikolai Abramov.
Kongressiin kokoontui 60 kirjoittajaa Suomesta, Unkarista, Virosta, Ranskasta ja Venäjän kahdeksalta alueelta – Komista, Marista, Udmurtiasta, Permin aluepiiristä, Hanti-Mansian piirikunnasta ja Nenetsien autonomisesta piirikunnasta, Jamalista ja Karjalasta. Kongressissa käsiteltiin lasten suomalais-ugrilaisen kirjallisuuden ongelmia sekä koulutusta ja opetusta kansallisissa kouluissa ja esikouluissa. Kongressi työskenteli kahdessa jaostossa: ”Lasten kirjallisuus suomalais-ugrilaisessa maailmassa. Kansanperinteiden asema lasten ja nuorten kasvatuksessa” ja ”Lasten kirjallisuuden asema koulutuksessa”.
Nikolai Abramov
Arvo Valton
Suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien liiton varapuheenjohtaja virolainen Arvo Valton. Arvo Valton on korostanut, että kirjallisuus on tärkeä keino säilyttää ja kehittää kieliä ja perinteitä. On tärkeää, että nimenomaan lapsilla olisi mahdollisuus perehtyä omaan kulttuuriin ja äidinkieliin.
Tapahtuman aikana oli avoinna kongressin osallistujien kirjojen näyttely, ja tapahtui Jamalin asukkaan Gennadi Keltšinin hantin kielelle kääntämien Puškinin satujen esittelytilaisuus. XII suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden kongressi Salehardissa pidettiin AFULin puheenjohtaja Kari Sallamaan aloitteesta, ja sen tarkoituksena oli tukea suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuutta. Tapahtuma järjestettiin Jamalin nenetsien autonomisen piirikunnan hallituksen suojeluksessa.
Jamalin kansainvälisten ja taloussuhteiden viraston varajohtaja Sergei Uramajev esitti Muinaiset sukulaiset –hankkeen, joka on toteutettu vuodesta 2006 unkarilaisten partnereiden aloitteesta piirin hallituksen tuella. Hankkeeseen osallistuu koululaisia Jamalin nenetsien autonomisesta piirikunnasta ja Unkarista. Lapset tutustuttavat toisensa oman kansan kulttuuriperinteisiin ja –piirteisiin.
Kirjailijat osallistuivat täysistuntoihin, kävivät kouluissa ja opistoissa, tutustuivat Salehardin nähtävyyksiin ja tapasivat journalistit. Viimeisessä täysistunnossa Suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Szombathelyn yliopiston professori, unkarilainen runoilija János Pusztay. Entisenä puheenjohtajana oli suomalainen proosakirjailija Kari Sallamaa, joka vapautui virasta vapaaehtoisesti. Valittiin myös AFULin hallituksen jäsenet. Karjalaa edustaa Nikolai Abramov. Suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien liitto eli AFUL perustettiin vuonna 1994. Sen toiminnan tarkoituksena on yhdistää eri valtioiden kirjailijaliitot ja säilyttää suomalais-ugrilaisia kieliä. Liiton hallituksessa on kirjailijoita, tiedemiehiä, yhteiskunnallisia ja kulttuurivaikuttajia, kääntäjiä, journalisteja ja suomalais-ugrilaisten kielten opettajia Unkarista, Venäjältä, Suomesta, Ranskasta ja Virosta.
Kongressin osanottajat tukivat ideaa lasten suomalais-ugrilaisen sähköisen kirjaston luomiseen, ja suosittelivat, että Venäjän federaation opetusministeriö lisää perusopetussuunnitelmaan kansalliskielten opetuksen suomalais-ugrilaisten kansojen tiheästi asuttamilla alueilla. Kaikki ideat ja suositukset on vahvistettu päätöslauselmassa.
Päätöslauselma korostaa suomalais-ugrilaisten kansojen lasten kirjallisuuksien myönteistä kehitystä. Karjalan tasavalta on myös mainittu päätöslauselmassa. Kongressin osanottajat anoivat Karjalan viranomaisia säilyttämään suomenkielisen Carelia-kulttuurilehden saman ilmestymistajuuden.
