Näin sanoo Aleksej Tsykarev, Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin osanottaja, Karjalan tasavallan päämiehen alaisuudessa toimivan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten neuvoston jäsen ja Nuori Karjala -yhteiskunnallisen nuorisojärjestön johtokunnan jäsen.
Aleksej Tsykarev
Karjalan tasavallan
päämies Aleksandr Hudilainen Kongressiin valtuutettujen seurassa
Unkarista Siofokin lomakaupungista palasi Karjalan tasavallan valtuuskunta, joka on jo kuudennen kerran osallistunut Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin. Tänä vuonna Karjalan tasavaltaa edusti 19 karjalaista, 7 vepsäläistä ja 1 inkerinsuomalainen. Sen lisäksi Unkarissa on käynyt 10 alkuperäiskansoja edustavaa tarkkailijaa. Valtuuskuntaan kuului Karjalan monien piirien edustajia, läinsäädäntökokouksen kansanedustaja, kuntien päämiehiä, karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten suurimpien järjestöjen ja kulttuurilaitosten johtajia, journalisteja ja opettajia.
Karjalan virallinen valtuuskunta oli kehuttava ja edustava. Siihen kuului 3 ministeriä tasavallan hallituksesta: kansallisuuspolitiikan ministeri Lana Migunova, kulttuuriministeri Jelena Bogdanova ja opetusministeri Irina Kuvšinova. Aleksandr Hudilainen, joka on myös suomalais-ugrilaisen kansan edustaja, johti valtuuskuntaa. Näin korkea osallistumisen taso todistaa sen, että suomalais-ugrilainen yhteistyö ja alkuperäiskansojen edut ovat Karjalan uuden vallan prioriteetteja.
Karjalan valtuuskunta oli sekä kongressin edustavin että tehokkain. Vepsäläisnainen Jelizaveta Haritonova ja karjalaisnainen Jelena Bogdanova johtivat jaostoja nimeltä «Kieli ja koulutus» ja «Kulttuuri». Vepsäläisen kulttuuriseuran johtohenkilö Zinaida Strogalštškova johti laadintakomiteaa. Karjalan edustajat ottivat osaa kongressiin kaikkiin jaostoihin. Esitelmissään he käsittelivät innovatiivisia opetusmenetelmiä, uutta tietotekniikkaa käyttämällä tapahtuvaa kielten kehitystä ja tärkeiden kansainvälisten asiakirjojen kääntämistä suomalais-ugrilaisille kielille.
Karjalan tasavallan kulttuuriministeri J. V. Bogdanova
Kongressin nuoret olivat odottamattoman toimeliaita. Karjalaisten osanottajien kokemuksiin ja aloitteisiin suhtaudutaan myönteisesti. Karjalaiset ja vepsäläiset aktivistit yhdessä kollegojensa Venäjän suomalais-ugrilaisilta alueilta, Suomesta ja Virosta kanssa esittivät suuria ja hyvin kehitettyjä hankeideoita, mm. «Suomalais-ugrilaisten kansojen päiviä YK:ssä» ja «Suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupungit». Näistä ideoista keskusteltiin eniten kongressin jaostoissa ja neuvotteluhuoneissa.
Suomalais-ugrilainen nuoriso on ehdottanut yli 30 erilaista korjausta ja ehdotusta kongressiin päätöslauselmaan, suurimman osan joista on hyväksynyt laadintakomitea.
Valerij Markov,
Toomas Hendrik Ilves, János Áder,
Sauli Niinistö, Vladimir Medinski
Suomen presidentti Sauli Niinistö on korostanut nuorison roolia tervehdyspuheessaan: «Juuri nuoret elävät kenties syvimmällä siinä maailmassa, joka kansainvälistyy kiihtyvästi. He tarvitsevat tiedolliset ja taidolliset eväät, joiden avulla he selviävät sekä hyötyvät muutoksesta ja rajojen madaltumisesta. Samalla he tarvitsevat oman kulttuurisen identiteetin rakennuspuita».
Unkarin presidentti János Áder on kiinnittänyt huomiotaan suomalais-ugrilaisten kansojen välisen sukulaisuuden todistaneiden tutkijoiden erityiseen rooliin sekä sanonut Unkarin tukevan suomalais-ugrilaista liikettä.
Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves on huomannut, että talouskriisi vaikuttaa haitallisesti kulttuurin säilyttämiseen, ja kehottanut vastustamaan näitä ilmiöitä ja puolustamaan vapautta ja demokratiaa.
Vladimir Medinski, joka kongressissa edusti Venäjää, kertoi Venäjän suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien säilyttämiseen tekemästä panoksesta.
Kongressin 600 osanottajaa edustivat 23 kansaa, unkarilaisista, joita on 15 miljoonaa, vähälukuisiin vatjalaisiin (vuoden 2010 Venäjän väestönlaskennan mukaan vatjalaisia oli 80 ihmistä). Kaikki kansat kongressissa ovat tasa-arvoisia, ja huolimatta lukumäärästään jokaisella niistä on yksi ääni. Päätöksen tekemiseksi kansojen edustajien on päästävä yhteisymmärrykseen. Ensimmäisen kerran suomalais-ugrilaisten kongressien 20-vuotisessa historiassa osanottajat ovat kuulleet esitelmiä kaikilla suomalais-ugrilaisilla kielillä.
Suomen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman kutsusta VII Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi pidetään Suomessa Lahdessa vuonna 2016.
Suomalais-ugrilaisten kansojen kansainvälisen neuvoa-antavan komitean, joka on maailmankongressin toimeenpaneva elin, puheenjohtajaksi on yksimielisesti valittu toiselle kaudelle Komin tasavallan valtioneuvoston ensimmäinen varapuheenjohtaja Valerij Markov.
Kongressi valtuutti Karjalan tasavallan järjestämään maailman kongressien välillä seuraavan tärkeän foorumin – suomalais-ugrilaisten kansojen konferenssin. Karjalan valtuuston kutsusta se tapahtuu vuonna 2014 Petroskoissa. Sitä ajatusta on kannattanut Karjalan päämies Aleksandr Hudilainen. On merkittävä, että nimenomaan vuonna 2014 kansainvälinen yhteisö ja YK tekevät yhteenvedon toisen Kansainvälisen alkuperäiskansojen vuosikymmenen tuloksista. Konferenssissa Petroskoissa suomalais-ugrilaiset kansat voivat analysoida maailmakongressin päätöslauselman täyttämistä ja maailman alkuperäiskansojen vuosikymmeneen tekemäänsä panosta.
