Valitse alue  
 
 Sähköisessä muodossa olevat aineistot
 suomalais-ugrilaisilla kielillä
 Verkkogalleriat
 Uudet julkaisut
suomalais-ugrilaisilla kielillä
 Meidän julkaisumme
 Navigaatio
 Uutta sivustolla
 Suomalais-ugrilaisilla kielillä olevat
 julkaisuluettelot
 Suomalais-ugrilaisten kansojen
 kirjallisuuksien ja kansanperinteiden
 perustajia
 Kaleidoskooppi
 Suomalais-ugrilainen maailma
  Etusivulle

Sähköisessä muodossa olevat aineistot suomalais-ugrilaisilla kielillä

Marinkielisiä aineistoja sähköisessä muodossa

Takaisin edelliselle sivulle

Sotshinenija (teksti) (1775) Tekijä: Veniamin Putsek-Grigorovitsh

Teksti on pdf -muodossa, joten sen avaamiseksi tarvitaan Adobe Acrobat Reader-ohjelma.

Marin kielen ensimmäinen kielioppi on marin kirjakielen muistomerkki. Marin kielestä ja sen puhujista on ennen käytetty nimitystä tšeremissi. Marilaisten asuma-alueiden erojen mukaisesti voidaan puhua neljästä eri marilaisryhmästä: niittymareista, vuorimareista, itämareista ja luoteismareista.
Pietarissa keisarinna Katariina Suuren aikana vuonna 1775 julkaistiin marin kielen ensimmäinen kielioppi. Kirjassa ei ollut mainintaa sen tekijästä, mutta on kielentutkijoita, joiden mielestä kazanilaisen arkkipiispan Veniamin Putsek-Grigorovitshin oletetaan osallistuneen sen kirjoittamiseen.
"Maaliskuussa v.1770 Akatemian toimikunnan päiväkirjaan oli kirjoitettu määräys, jonka mukaan oli painettava 300 kappaletta votjakkien ja tšeremissien kielten kielioppeja. Veniamin Putsek-Grigorovitsh oli lähettänyt nämä kieliopit..."
Kieliopin lisäksi Sotshinenija -kirja sisältää marin kielen murteiden sanaluettelon. Monet niistä sanoista ovat jo hävinneet tai huomattavasti muuttuneet. Kielioppi näytteli merkittävää osaa marin kirjakielen kehittämisessä. Ortografian kehittyessä kaikki myöhemmät 1700-1800-luvun julkaisut pohjautuvat ensimmäisen kieliopin väittämiin.
Ensimmäistä kielioppia pidetään marin kirjakielen alkuna. Sen tähden kirjan julkaisupäivää 10. joulukuuta pidetään virallisesti marin kirjallisuuden päivänä. Se on Marin kansallispäivä.

Takaisin edelliselle sivulle

 
Sivusto on tehty Venajan ja Ita-Euroopan instituutin raha-avulla (Suomi, Helsinki)