Ven'akse | Karjalan kieli (livvin murreh) | Suomeksi

Algusanat


Hyvät Ystävät! Tahtommo ozuttua teile uvven projektan – Elektronnoin opastuskniigoin keräilemän Karjalan kanzallizil kielil. Lähtökohtakse olemmo vallinnuh Karjalan Tazavallan Kanzalliskirjaston keräilemäs läs 300 v. 1920-1950 painettuu opastuskniigua. Nygöi on jo digitoitu da painettu enzimäzet 107 painostu täs keräilemäs. Projekturuaduo valmistetah yhtes Ven’an tiedoakademien Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutanke. Karjalan Tazavallan Opastusministerstvu sežo liittyi projektah. Meijän keräilemäs ilmestyi 16 enzimästy nygyaigazien opastuskniigoin digitaalistu koupiedu karjalan da vepsän kielen opastujih niškoi.

Annammo paginvuoron histourien tiedodouhturile Olga Pavlovna Il’uhale (Ven’an tiedoakademien Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttu).

Školan opastuskniigat ollah erinomazet kniigat. Nygyaigaizes muailmas, kus školas opastumine on roinnuh yhtehizekse, niilöi kniigoi lugietah allus lopussah ylen äijät opastujat. Opastuskniigu ozuttau virallistu tieduo, kuduan avul kehitytäh rahvahaničentundo da -kul’tuuru. Sentäh  nygöi opastajat i histouritutkijat mugai sociolougat, kul’tuurulougat histouriallizen antropolougijan da sociolingvistiekan specialistat kiinnitetäh huomivon vahnoih opastuskniigoih. Školan opastuskniigoi voi kaččuo kui vahnembien työndämine lapsile, kudualois ollah kui nägyvät mugai peittoajatukset.

Nygyaigazes Ven’an muas opastuskniigoin rinnal, kudamii käytetäh meijän muan kaikis školis, sežo painetah opastuskniigoi da opastusnevvoloi, tarkoitettuloi miärättylöih alovehih niškoi. Niilöi painetah kui linnoin mugai muakundien kniigupainamolois, da niilöi kirjutetah tavan mugah paikallizet kirjuttajat, libo kirjuttajien joukos on paikalline kirjuttai. Nämmis painoksien joukos ollah kodialovehoppikniigat da kniigat, kuduat autetah opastuo eri alovehis eläjien rahvahien kielih.

Alovehelline opastuskniigu yhtes puolespäi kuvastau opastundusistieman muutoksii, a toizes puolespäi – kanzallispoliitiekkua, kudamua piettih tazavallas eri aigoih. Karjalas moizien kniigoin painamizen perindö algau XIX-luvus. Yhtenny merkittävänny tapahtuksennu sen ajan opastuskniigan histouries oli vuvvennu 1894 Arhangelis painettu ”Aberi Arhangelin gubernian Kemin alovehen eläjieh karjalazih näh”, kudai oli kirjutettu kyläprihoduškolih niškoi. 1900-luvun allus oli painettu vie kaksi aberii karjalazih lapsih niškoi, yksi kudualois oli piästety ilmoih Suomes v. 1907, toine Ven’an muas  v. 1915, mi ozutti kul’tuuran da ideologizellizen mielenkiinnon tilua, kudai tuli nägyvih raja-Karjalan kohtah mollembis puolispäi.

Nevvostoliiton aigua tapahtui kanzallizen kielipoliitiekan paradigman muutos da kanzanopastuksen kehittämine, muanagjoilgi.

Karjalas, kus oli pitky raja kapitalistizen Suomenke da kus v. 1920-1935 vallas oldih ”ruskiet suomelazet”, muga sanottu ”suomen vaikutus” on ezittänyh druamattizen roulin kanzallizen kielipolitiekan suunnan miäriämizeh. Tämä šeikku vaikutti sežo opastuskniigoin kehittämizehgi. Karjalan fennizacijah kuului myös se, gu suomen kielele ven’an kielen rinnal annettih viralline kielen stuatussu. Ku 1920-luvun allus kanzallizien školien opastujil oli oigevus vallita opastuskielekse suomen libo ven’an kieli, ga 1927/1928 opastusvuvvennu karjalazis školis allettih kaikkiel muuttua opastuskieli suomekse. Tämän procesan rinnal ruvettih piästämäh ilmoih vauhtikkahasti alovehellizii opastuskniigoi.

1930-luvun allus tverinkarjalazile oli kehitetty kirjukieli da painettu tarvittavii opastuskniigoi alguškolah näh, yhtelläh Karjala ASNT:n johtokundu pidi karjalakse opastuskielen muuttumine pädemättömänny, sen ližäkse oli olemas objektiivizet vaigevuksetgi kirjukielen luadimizeh näh: kolmen piämurdehen olemine. Suomenkielizien opastuskniigan kirjuttajinnu oldih Urho Tuurala, Viktor Salo, Aune Rautio, Maija Gylling. 1930-luvun puolivälih läs kai suomen kieldy opastujat suadih omat opastuskniigat. Yhtelläh välit ”Suomen susiedanke” pahettih i voinua vaste ruttoh oli muuttunuh ”buržuallizen Suomen” kielen mielenpido.  1930-luvun toizen puoliškon aigua  ”viholline” kieli karkotettih karjalazis školispäi da monii opastuskniigoin kirjuttajii repressiiruittih.

1930-luvul oli piästety ilmoih sežo vepsän kielen opastuskniigat, kuduat oldih kirjutettu latinalazen kirjaimikon pohjal. V. 1932-1937 vepsän kielen opastundu piettih vaigu Leningruadan alovehen vepsän kylis, a Karjalan ASNT:s se aloitettih vaste v. 1937, no samannu vuvvennu loppiettih opastuksen kui Karjalas, mugai Leningruadan alovehel.

V. 1937 hyväksytty konstitucii miäräi Tazavallan virallizikse kielikse kolme  kieldy: karjalan, ven’an da suomen, vaigu jo v. 1938 oli luajittu muutos konstitucieh i suomen kieli menetti virallizen kielen stuatusan. Karjalazis kanzallizis školis suomen kieli korvattih ruttoh kirililazen kirjaimikon pohjal da suuresti keinolluajitul ”yhtehizel karjalan kirjukielel”. V. 1937-39 karjalazet školat suadih uvvet opastuskniigat, a suomenkielizet opastuskniigat hävitettih. Jälgehtulijat muutokset Karjalan kielipoliitiekkah v. 1939-1940 toi Talvivoinu. Nevvostoliitole liitettih erähät suomen alovehet, suomen kieli uvvessah tuli vuadittavakse. Karjalan kirjukielen opastuskniigoin piästämine ilmoih loppui. Hyväksytys v. 1940 9. heinykuudu Karjalas-Suomelazen SNT:n konstitucies suomen kieli jullattih tozekse uvven nevvostotazavallan virallizekse kielekse ven’an kielen jälles. V. 1940-1941 alguškolah niškoi oli piästetty ilmoih mondu kymmendy opastuskniigua, vaigu Suuri ižänmualline voinu azetti tämän ruavon. Enzimmäzinny voinanjälgizinny vuozinnu suomen kieli sai kannatuksen, sidä vuadittih poliitiekallizet ellendykset. Konzu v. 1956 Karjalas-Suomelaine SNT muutettiih Karjalan avtonomizekse socialistizekse nevvostotazavallakse, suomen kieli menetti virallizen kielen stuatusan. Sygyzys v. 1958 heitettih pakkohizet suomen kielen opastukset karjalazien da suomelazien lapsile.

Uvvessah suomen kieli lizättih opetusohjelmah vaste 1960-luvun toizel puoliškol vierahannu kielenny. Silloi oli piästetty ilmoih Nevvostoliiton enzimäine kodialovehen opastuskniigu (lugukirja) ”Alguškolalazile Karjalas”, kirjas on otettu kolme painostu (v. 1967, 1970, 1978, kirjuttajat: A. G. Bl’udnik, R. I. Kotova, G.P. Ogienko).  Ielleh piästettih ilmoih toizien kirjuttajiengi kui histouri- da kul’tuuruaihielizii mugai luonnontiedollizii opastuskniigoi. Eroitutah toizis  L.I. Šitikovua da N. P. Kut’kovua, kuduat luajittih uvven polven joukko opastuskniigoi da opastusmaterjualoi.

Uuzi kauzi karjalan da vepsän kielen opastuskniigoin ilmestymizes littyy1980-luvun toizen puoliškon perestroikan da glastnostin kavveh, konzu yhteiskundu algoi paista avvoimielizesti nämmien kielien tarvittavas elvyttämizes.

Nevvostoliiton tiedoakademijan Karjalan filialan Kielen, literatuuran da histourien sežo Petroskoi valdivonyliopiston kielentutkijat T.P. Boiko, N.G. Zaiceva, M.I. Mullonen. L.V. Markianova da školanopastajat da -metodistat ruvettih valmistamah aberiloi da opastuskniigoi da luadimah hrestomuatiloi. Tämä ruado jatkuu nygöigi, sen ližäkse tutkitah karjalan da vepsän kielen kielioppii da kehitetäh kirjukieldy myös školaopastamizeh näh.