53 / 106
52
Ondrii löuzi ihastusiš pigašti suksed ičeleze i tatale. Hö
paniba suksed jaugha i läksiba mecha. Ondrii kacub: ümbri kaik
om lumes — penzhad, pud — ei voi el’geta, kus mi om.
— Kacu, poig, — heikahti tat, nece lumesine mätaz om pen’
puhut.
Tatoi tabazihe barbas i zavodi pudištada, sortta lunt. Lumi
lanksi, ozutihe kuzine.
— Oh, ka sil oma lujas harvad barbad ühtes polespäi. Em
otkoi necidä.
— Raukaine kuz’, — sanui Ondrii, — nügüd’ se kül’mäb
ičeze lumipövuta.
— Ei kül’mä, pigai möst paneb lunt i katab sen, — sanui
tat. — A kutak meile valita čoma kuz’? Kuni ed sorda lunt,
ed nägišta, mitte se om. Ala holdu, poigaine, mö pakičem kuzel
prostida meid, miše kosketim sidä hödhüvin.
— Ka, necen voim tehta, — ihastui prihaine: kuzine, prosti,
ala kurktu meiden päle!
— Tarbiž löuta kuz’, mitte kazvab eriži toižiš puišpäi, —
nevoi tat, — sil oksaižed linneba oiktad kaikiš polišpäi.
— Kacu, sigä om eriži seižui kuz’, — heikahti Ondrii.
— Ka, nece om čoma, oksikaz. Necile kuzele andam parahiman
sijan kodiš.
— Panem sidä vädraha, maha, valam vedel, i se ihastoitab
meid hätkemba.
Ondrii astui hüviš meliš tagaze kodihe, ved’ hö tatanke
valičiba kaikid čomemban kuzen. Paneškanzi lunt, i Ondrijale tuli
pähä meletuz, miše lumi katab möst i uinotab kuzižid, kudambid
hö heraštoitiba.
Ol’ga Žukova
7.
Tege harjoitused lugetud tekstan mödhe.
a) Anda vastused küzundoihe.
1) Kus oliba tatoi da poig?
2) Midä tatoi da Ondrii tegiba mecas?
3) Kut pidab kuzižen valita?
4) Mikš Ondrii oli hüviš meliš?