Meidän julkaisumme
XI Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi
Svetlana Alekseeva, Karjalan tasavallan kansalliskirjaston varajohtaja
Takaisin edelliselle sivulle
Svetlana Alekseeva | 5.-8.10.2010 Hämeenlinnassa järjestettiin jo Yhdestoista Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas, joka sijaitsee entisen verkatehtaan rakennuksessa, vastaanotti ystävällisesti foorumin osanottajia. |
Hämeenlinnan Verkatehdas on yksi Euroopan suurimmista kulttuurikeskuksista, jotka sijaitsevat vanhoissa teollisuusrakennuksissa. Nykyään tehtaan vanhat valmistamot ovat erilaisia tiloja, joissa järjestetään kongresseja, näyttelyjä, nuorison tilaisuuksia, kansakoulun tapahtumia, luovan alan työntekijöiden ja liikemiesten tapaamisia. Siinä on ravintoloita ja matkamuistokauppoja. Joka vuosi Verkatehtaassa käy noin 500000 vierasta. |  |
Foorumi järjestetään joka vuosi Suomessa tai Venäjällä. Vuosittaisten suomalais-venäläisten foorumien päätehtävä on kehittää vakituista yhteyttä molempien maiden kulttuurijärjestöjen ja -työntekijöiden välillä. Ensimmäinen suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi pidettiin vuonna 2000 Helsingissä, Suomen pääkaupungissa. Silloin foorumiin osallistui 90 suomalaista ja 61 venäläistä kulttuuriyhteistyöpartneria ja kulttuurihallinnon edustajaa. Sitten kulttuuriväki kohtasi Novgorodissa, Lapeenrannassa, Pietarissa, Turussa, Vologdassa, Kajaanissa, Jyväskylässä ja Syktyvkarissa. Seuraava foorumi järjestetään vuonna 2011 Venäjän Saranskissa. Tämän vuoden foorumin aihe on Taide- ja kulttuurikasvatus sekä luovan talouden kehitys. Foorumi koostui sekä täysi-istunnosta että teemaseminaareista ja kahdenkeskisistä neuvotteluista. Täysi-istunnon aikana keskusteltiin Luova talous-, Musiikkikasvatus- ja Taidekasvatus- aiheista. Näihin keskusteluihin osallistui johtavia asiantuntijoita Suomesta ja Venäjältä. Istunnon puitteissa kuultiin myös Suomen ja Venäjän ulkoasiainministeriöiden keskustelut. Yksi teemaseminaareista oli omistettu kirjastoalan yhteistyölle Suomen ja Venäjän välillä. Hannu Sulin, Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos, ja Tatjana Manilova, Kulttuuriperinnön ja kuvataiteen departementin varajohtaja - Venäjän Federaation kulttuuriministeriön kirjasto- ja arkistoyksikön johtaja, avasivat seminaarin. Heidän alustuksensa kertoivat kirjastojen toiminnan ja kirjastopolitiikan valtiollisesta säännöstelystä. Minna Korvonen, Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriosaston pääsihteeri, ja Aleksader Vislyi, Venäjän valtiokirjaston pääjohtaja, selostivat sähkökirjastojen perustamisesta kansallishankkeiden puitteissa ja digitaalisoinnista. Sinikka Sipilä, Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja, esitti loppualustuksen, joka kertoi Suomeen vuonna 2012 järjestettävästä IFLA- konferenssista. Seminaarin toisen osan aikana esitettiin molempien maiden parhaita kirjastoalan yhteistyöhankkeita. Yhteistyöhankkeita esittivät: - Kontupohjan piirin keskuskirjasto (Karjalan tasavalta), Novgorodin Tshitai gorod- kirjastokeskus ja Oulun ja Kajaanin kaupunginkirjastot (Suomi)
- Celia- näkövammaisten kirjasto (Suomi) ja Komin tasavallan Lui Brailin näkövammaisten erikoiskirjasto (Syktyvkarin kaupunki)
- Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti (Suomi, Helsinki) ja Karjalan tasavallan kansalliskirjasto (Petroskoi)
 | Esittäessään meidän yhteistyöhankkeitamme Erna Marttila, Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjaston johtaja, kertoi kirjastojen yhteistyöstä Suomen Sukukansa- ohjelman puitteissa. Minä jatkoin Erna Marttilan esityksen aihetta ja esitin Suomalais-ugrilaiset kirjastot Internetissa- hanketta, joka on loistavin ohjelman puitteissa toteutettu projekti. Tatjana Manilova kommentoi sitä esitystä ja korosti hankkeen merkitystä Internetin monikielisyyden kehittämiselle. |  |
Maija Saraste, Hämeenlinnan kirjaston hankemanageri, esitti uutta Virtuaalinen kulttuuripolku- hanketta. Seminaari päättyi käyntiin Hämeenlinnan kirjastossa.    
Yksi foorumin erikoisuuksista on mahdollisuus järjestää kahdenkeskisiä neuvotteluja yhtestyöhankkeiden toteuttamisesta suomalaisten ja venäläisten osapuolien välillä. Tänä vuonna foorumissa esitettiin noin 70 hanketta, jotka koskivat nykyaikaisen kulttuurin erilaisia aloja. Meidän kirjastomme neuvotteli mahdollisten hankkeiden toteuttamisesta Hämeenlinnan, Kajaanin, Oulun ja Joensuun kirjastojen kanssa.  Iltaohjelma tarjosi foorumiosallistujille kaksi vastaanottoa, toinen Hämeenlinnan raatihuoneessa ja toinen Hämeen linnassa, ja Sibelius-fantaasia -esitystä kauppatorilla.
Vierailla oli mahdollisuus tutustua Hämeenlinnaan kaupunkikiertoajeluilla. Valitettavasti minä en ehtinyt katsomaan sitä pientä, mutta mielenkiintoista kaupunkia, koska neuvottelu- ja seminaariohjelma oli oikein runsas.
Takaisin edelliselle sivulle
|
